Espoon pientaloilta

Kävimme eilen  Espoon rakennusvalvonnan järjestämässä pientaloillassa. Tilaisuudessa kuultiin esitelmät tontin valinnasta, energiatehokkuudesta, pääsuunnittelijan roolista, sekä rakennusluvan käsittelystä. Mukana oli myös runsaasti lupakäsittelijöitä vastailemassa ihmisten kysymyksiin, joskaan meidän alueen lupakäsittelijä ei ollut valitettavasti paikalla. Tilaisuus oli ihan hyödyllinen, vaikkakaan ei superhyödyllinen, sillä suurin osa asioista oli jo entuudestaan tuttuja. Tässä muutamia highlightseja, joista saattaa olla Espoolaisille rakennuttajille tai sellaisiksi aikoville hyötyä:

Hallinnanjakosopimuksella jaetusta tontista: Jälleen kerran painotettiin, että kaupungin näkökulmasta hallinnanjakosopimuksella on lähinnä verkonpainon rooli, eli heitä kiinnostaa vain ja ainoastaan tontti kokonaisuutena. Totesivat, että ideaalitilanteessa kaikilla olisi yhteinen pääsuunnittelija ja kaikki rakennusluvat haettaisiin yhtä aikaa, mutta tosielämässä tästä joudutaan joustamaan. Meidän kannaltamme tämä toivottavasti tarkoittaa sitä, että aluesuunnittelijaksi palkattavan arkkitehdin ei tarvitse ryhtyä kaikkien perheiden pääsuunnittelijaksi, vaan hän ainoastaan tekee tontille yleissuunnitelman, jota sitten jokaisen perheen pääsuunnittelija täydentää rakennuslupaa haettaessa. Joten, jos olet vasta hankkimassa maata torppasi alle ja kiinteistövälittäjä kertoo sinulle miten hallinnanjakosopimuksella muodostettu alue vastaa "hyvin pitkälti" varsinaista tonttijaolla muodostettua tonttia, ÄLÄ USKO! Varsinkin rakentamisen alkuvaiheessa ja myös rakentamisen jälkeenkin moni asia tapahtuu (tai on tapahtumatta) yhteistyössä naapureiden kanssa, joten vaadi vähintäänkin kivat naapurit. Meillähän tässä asiassa kävi hyvä tuuri, mutta olisihan se voinut mennä toisinkin. Toinen asia on, että hallinnanjakosopimus kannattaa tehdä kerralla kunnolla, koska voi olla että seuraavaa kertaa ei enää tule. No joo, kaiken pelottelun vastapainoksi voisi todeta, että on hallinnanjakosopimuksessa myös hyvätkin puolensa, eli hallinta-alueiden välillä asioita pystyy järjestelemään helpommin (vähemmällä byrokratialla) kuin erillisten tonttien välillä. Ja onhan se tietysti kivaa, että lähistöllä on myös muita samaan suohon itsensä upottaneita, tosin tämä ei varsinaisesti ole vain hallinnanjakosopimuksen ominaisuus.

Aurinkoenergiakartta: Espoo on energiatalkoiden hengessä julkaissut kartan, josta selviää yli 44 000 rakennuksen sopivuus aurinkoenergian hyödyntämiseen. Ilmeisesti huomioon otetaan kasvillisuus sekä toisten rakennusten varjostava vaikutus. Myös meidän tontilla oleva vanha kesämökki on päässyt kartalle, vaikkakaan värien sekamelska ei mitään kovin yksiselitteistä vastausta aurinkoenergian hyödynnettävyyteen anna. Lähinnä selviää, että etelän puolelle tulee enemmän valoa ja puut varjostavat lännen puolta, mikä nyt ei ehkä maailman yllättävin asia ole.

Geoenergiakartta: Espoo on lisännyt karttasivuillensa geoenergiakartan, josta periaatteessa selviää tontin soveltuvuus maalämpöön. Kartan mukaan meidän tontti soveltuu erinomaisesti maalämpöön, mikä ei taaskaan ole kovin shokeeraavaa kallion ollessa käytännössä maanpinnassa. 

Kahteen edelliseen asiaan täysin liittymättä harhauduin aurinko- ja geosivujen kautta karttapalveluiden kautta Helsinki Region Infoshare sivuille, josta löytyy muiden muassa sellainen hyödyllinen sovellus kuin "Helsingin lumiaurojen liike". Poika kun on hulluna lumiauroihin, niin ehkäpä tätä kautta saa tietoa otollisista väijypaikoista.

Rakennuskustannukset: Paikalla ollut arkkitehti Sami Paasi arvioi kivitalon keskimääräisiksi rakennuskustannuksiksi pääkaupunkiseudulla  2500 - 3000 €, tosin nykyisellään painottuen ehkä jo skaalan yläpäähän. Näyttäisi siis siltä, että lukema alkaa konvergoitua tuohon 2800 - 3000 € tienoille, joten ehkäpä talopelillä saamamme arvio saattaisi olla melko lähellä "totuutta". LVI-suunnittelun kustannuksiksi hän arvioi 1500-2000 €, sähkösuunnittelun 1000-2000 € (ei taida sisältää KNX:ää...), ja rakennesuunnittelun kustannuksiksi 5000 - 6000 €. Tuo jälkimmäinen tosin kuulostaa melko isolta summalta, ainakin muutaman netistä löytämämme arvion perusteella.

PKS-kortisto: Viimeisenä linkkivinkkinä on pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteiset sivut, joilta löytyy tulkintoja esimerkiksi palomääräyksiin ja kellarin rakennusoikeudelliseen asemaan liittyen. Nämä palo-osastointivaatimuksethan tulevat eteen valitettavan monelle ahtaalle tontille rakentavalle, joskin kivitalorakentajalla on tässä asiassa hieman helpompaa.