Kaksi.

Kuten tekstin otsikosta voi päätellä on kerrosluku selvinnyt ja vastaus on kaksi plus osakellari! Tiloja lähdetään sijoittelemaan siitä lähtökohdasta että olohuone on korkea ja haukkaa kolmanneksen yläkerran kerrosalasta pois. Kokonaisuutena talo pyritään pitämään matalana loivalla itään laskevalla lapekatolla ja maltillisilla huonekorkeuksilla. Tästä on hyvä jatkaa suunnittelua :)

OmaKoti 2013

Oltiin messuilla taas. Tällä kertaa kyseessä olivat OmaKoti-messut Helsingin messukeskuksessa. 

Ensin kuitenkin lyhyt päivitys arkkitehtisuunnittelun etenemiseen. Arkkitehtimme näkemys kaksikerroksisuuteen oli varsin positiivinen, vaikkakin kaksilaperatkaisu sekä massoittelu pieneen ja suureen osaan hylättiin liian kalleina. Tämänhetkiset vaihtoehdot kotimme perusratkaisuksi ovat  näin ollen seuraavat:

1. Kaksi kerrosta + pieni kellari, missä toinen kerros on "ullakkomainen", eli noin 1/3 tilasta on alle 160 cm. Tämän vaihtoehdon suurin etu olisi matalampi julkisivu verrattuna täysiveriseen kaksikerrosratkaisuun, eli toisin sanoen parempi asemoituminen naapurien kerroslukuihin. Muita etuja olisivat ylimääräinen säilytystila alle 160 cm osassa, sekä kustannustehokkuus. Valitettavasti vain ei ole lainkaan varmaa, pystyykö makuuhuonetilat mahduttamaan kakkoskerrokseen niin, että lännenpuoleinen seinä pysyy vielä järkevän korkuisena. Yritimme itse hahmotella ullakkoratkaisua, mutta emme oikein keksineet miten makuutilat ja portaat saisi mahtumaan järkevän kaltevuuksisen lapekaton alle. Arkkitehtimme yrittää ensi viikolla, joten katsotaan miten käy.
2. Kaksi kerrosta + pieni kellari, missä toinen kerros sisältää korkean olkkarin. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi toimivan ja valoisan pohjan, mutta olisi toisaalta hieman korkeampi kuin ullakkoratkaisu. Hintaakin tulisi hieman enemmän ullakkoratkaisuun verrattuna. Suurin kysymysmerkki on kuitenkin rakennusvalvonnan kanta, eli tällä hetkellä on epäselvää, salliiko  rakennustapaohje "täysiverisen" kaksikerrosratkaisun. Asia on tarkoitus selvittää Espoon rakennusvalvonnalta ensi viikolla.
3. Yksi kerros + isompi kellari. Tämän ratkaisun ongelmia märehdimme jo aikaisemmasta postauksessa, joten ei siitä sen enempää.

Asiassa edetään nyt niin, että ensin selvitetään ykkösratkaisun mahdollisuus. Mikäli se ei toimi, katsotaan josko kakkonen olisi mahdollinen. Mikäli tämäkään ei onnistu, palataan kolmoseen. 

Mutta sitten takaisin messuihin. Käytettävissä olleen ajan rajallisuudesta johtuen olimme varustautuneet huolellisella sotasuunnitelmalla, eli valinneet etukäteen ständit joissa vierailla. Tämän lisäksi kävimme Nordean järjestämässä tapahtumassa, jossa kuultiin esityksiä lähinnä omakotitalon hankesuunnitteluun liittyen. Seuraavassa muutamia paloja.

Korot. Nordean edustaja piti varsin mielenkiintoisen kalvotykityksen aiheesta "talouden näkymät rakentajan näkökulmasta". Käppyröistä jai orastavan taloudellisen optimismin lisäksi mieleen ennustus korkojen mahdollisesta kasvusta vuoden 2014 kieppeillä, eli juuri parahiksi meidän rakennushankkeen alkuun. Jee.

Urakkamuoto. Yksi taloprojektin isoja päätöksiä on urakkamuodon valinta. Meille mahdollisia vaihtoehtoja ovat lähinnä kokonaisurakka, tai pilkkominen osaurakoihin niin, että vastaava mestari huolehtii urakoiden yhteensovittamisesta. Tämänpäiväisen luennon perusteella kokonaisurakka tuntuu entistä houkuttelevammalta vaihtoehdolta, sillä osaurakat eivät ilmeisesti monessa tapauksessa tule kokonaisurakkaa halvemmaksi lisätöiden vuoksi.

Kustannusarvio. Tämänpäiväisen luennon ehkäpä hätkähdyttävin väite oli, että neljä viidestä pienrakentajasta ei tiedä mitä eroa on kustannusarviolla ja budjetilla (!).  Tätä tietoa vasten ei ehkäpä ole enää kovin yllättävää, että vain 3 % rakentajista pysyy budjetissa. Mehän ei tietenkään budjettia ylitetä :-)

Purkulupa. Kävimme myöskin kyselemässä Espoon rakennusvalvonnalta tontilla olevan kesämökin purkamisesta. Kävi ilmi, että säilytettäväksi suositellun rakennuksen purku menee aina museoviraston käsiteltäväksi. Normaalisti purkuluvat käsitellään noin kuukaudessa, mutta museokierroksen takia aikaa saattaa mennä parikin.

KNX. Kävimme utelemassa eräältä KNX-toimittajalta kyseisen järjestelmän tuomista lisäkustannuksista. Saimme karkean arvion, että kaikkein riisutuimmalla versiolla sähköjen kokonaiskustannukseksi tulisi noin 100 €/m2, kun sähköjen hinta ilman KNX:ää pyörii luokassa 80 €/m2. Tämä on jossain määrin huojentava tieto, sillä olimme kuvitelleet karvalakki-KNX:nkin tuovan suuremmat lisäkustannukset.

Räjäytykset ja maanrakennus: Kuulemma otollisin (halvin) aika maatöille on syksy, mikä sopii meille varsin hyvin, sillä yhteiset maatyöt on tarkoitus tehdä joskus loka-marraskuun kieppeillä. Saimme myös vahvistuksen sille, että maanrakennus/louhintatöissä on mahdollisuus saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, mikäli poistettavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää täyttöihin samalla tontilla.

Huomenna ehkä jatketaan messukierrosta, vuorossa olisivat keittiötoimittajat ja pihasuunnittelu.

1, 2, 1, 2, ...

Onpahan melkoista jojoilua tämä rakentaminen. Heti kun jonkin asian julistaa varmaksi, niin eiköhän seuraavalla viikolla tilanne ole aivan päälaellaan. Tällä kertaa kyseessä on vanha kaverimme kerrosluku, joka siis vielä viikko sitten oli "hyvin todennäköisesti" yhtä kuin yksi kerros plus osakellari. No, mikäänhan ei ole niin varmaa kuin epävarmuus, ja rakentamisessa tämä tuntuu olevan melkeinpä luononlaki.

Saimme viime viikolla arkkitehdiltä (Sami) ensimmäiset luonnoskuvat. Kuten jo aiemmassa kirjoituksessa taisin mainita, suunnittelun lähtökohdiksi otettiin yhteisellä päätöksellä yksi kerros plus kellari, pääasiassa naapuritalojen oletetusta yksikerroksisuudesta johtuen. 

Pihankäytön osalta Sami oli hyvin samoilla linjoilla alustavien pohdintojemme kanssa, eli talon lyhyempi sivu tulee suurella todennäköisyydellä olemaan yhdensuuntainen tontin etelärajan kanssa. Alla alustava pihankäyttösuunnitelma.

Suunnitelmat saatuamme kävimme tökkimässä keppejä talon oletettuihin kulmapisteisiin, tarkoituksena paremman kuvan saaminen talon sijoittumisesta tontille. Pieneksi järkytykseksi havaitsimme terassin olevan melkoisen lähellä metsänreunaa ja melkein kiinni luonnontilaisena säilytettävässä vyöhykkeessä. Vaikka emme todellakaan toivo mitään jättinurmikkoa, saisi tilaa olla hieman enemmän istutuksille ja lasten leikkeihin. Talon itäreunaa ei kuitenkaan voi juuri siirtää itään päin, koska Espoossa jokaisella pitää tietysti olla kaksi autopaikkaa. Ainoaksi ratkaisuksi oleskelupihan kasvattamiseen jää näin ollen talon kutistaminen leveyssuunnassa.

Talon leveys yhdistettynä lähes parin metrin korkoeroon tarkoittaa myöskin melko korkeita portaita pääsisäänkäynnille. Taloa kaventamalla korkoa voitaisiin mahdollisesti hieman laskea.

Yksikerroksisuus yhdistettynä kiipeilyputkeen aiheuttaa myöskin suuria haasteita toimivan pohjaratkaisun laatimiselle.

Yllä olevan pohjaratkaisun suurin heikkous on keittiön pienuus, mikä taas suurelta osin johtuu kiipeilyputken paikasta talon koillisnurkassa. Koillisnurkka on kiipeilyputkelle kuitenkin ainoa mahdollinen paikka, koska olkkariin ei kiipeilyputkea voi oikein vetää, ja osakellari on järkevintä tehdä talon pohjoispuolelle korkosyistä johtuen. Ongelma ratkeaisi osittain siirtämällä keittiön ja olkkarin talon eteläpuolelle, mikä tarkoittaisi kuitenkin makuuhuoneiden siirtämistä pohjoispuolella. Tämä ei ole hyvä ratkaisu, koska makuuhuoneiden ikkunoista tulisi todella pienet paloturvamääräyksistä johtuen. Keittiötä ei myöskään voi kovinkaan paljon laajentaa länteen päin, koska tämä syö tilaa ruokapöydältä.

Ongelmat jatkuvat kellarissa. Saunan vilvottelu-uloskäynti olisi nimittäin pakko sijoittaa talon pohjoispuolella, mikä ei ole ehkä kaikkein paras ratkaisu naapuritalon läheisyydestä johtuen. Kellarista tulisi luiskineen myös varsin iso, mikä tarkoittaa suurta määrää kallista louhintaa.

Muun muassa näiden asioiden vuoksi aloimme pohtia, josko kaksikerroksinen talo olisi sittenkin parempi ratkaisu, omista heikkouksistaan huolimatta. Loput viikonlopusta vietimmekin sitten ruudun ääressä pohjia vääntäen. Seuraavassa tämän harjoituksen tuloksena syntyneet hahmotelmat, joihin olemme itse asiassa melko lailla tyytyväisiä.

Näiden suunnitelmien suurin kysymysmerkki on toisen kerroksen toteutus, se kun saa olla korkeintaan 2/3 ensimmäisen kerroksen pinta-alasta. Edellä olevassa hahmotelmassa asia on ratkaistu korkealla olohuoneella, mutta muitakin ratkaisuja, kuten ullakko, murrettu lapekatto, tai talon jakaminen isoon ja pieneen massaan on olemassa. Ainakin teoriassa siis.

Tästä eteenpäin pallo siirtyykin sitten Samille, eli tulee olemaan jännittävää kuulla onko näistä  kaavailuista jatkokehittelyn pohjaksi.

Tilasuunnittelua

Rakennusoikeutta tontillamme on 140 m2, minkä lisäksi kaavoittaja on (syystä tai toisesta) päättänyt, että ylemmän kerroksen kerrosala saa olla korkeintaan kaksi kolmannesta alemman kerroksen kerrosalasta.

Jälkimmäinen ehto toteutunee helpoiten tekemällä yksikerroksisen talon. Tällöin ongelmaksi saattaa kuitenkin  muodostua tontin kapeus, eli talo ei välttämättä mahdu tontin keskelle. Ongelman voi periaatteessa kiertää tekemällä talosta monimuotoisemman, mutta kaikki monimuotoisuus maksaa ja monimuotoinen talo kuluttaa enemmän energiaa kuin suorakaiteen muotoinen. Lisäksi yksikerroksisten talojen pohjista tulee helposti tehottomia ja sokkeloisia.

Toisena vaihtoehtona on 2000-luvun pientaloarkkitehtuurin tavaramerkki, eli korkea olohuone. Olemme joskus messuilla ihmetelleet, että miksi ihmiset rakentavat näitä ikkunavalmistajan märkiä päiväunia niin, että vastakkaisen talon korkeasta olohuoneesta on suora näkymä 5 metrin päässä sijaitsevan naapurin korkeaan olohuoneeseen. No, makunsa ja harrastuksensa kullakin. Meidän tapauksessamme korkea olohuone saattaa kuitenkin olla ihan varteenotettava vaihtoehto, sillä kyllähän tontin kulmalla olevaa kalliota varmaankin mielellään olkkarin sohvalta katselee hyvän viinin kera.

Olemme muuten tontilla käydessämme nähneet peräti kolme eläintä: kaksi peuraa ja yhden lumikon! Ja niitä kertoja on kuitenkin ollut vasta yhden käden sormilla laskettava määrä. Eli kyllä tämäkin puoltaa jonkinasteista olkkarin ikkunoihin panostamista.

Edellisen variaationa olemme miettineet, että kaksilappeisen pulpettikaton korkeampaan lappeeseen voisi rakentaa puolikkaan kerroksen, jolloin olkkarista tulisi hieman korkeampi kuin yksi kerros, mutta kuitenkin reilusti matalampi kuin kaksi kerrosta. Alla esimerkki tällaisesta talosta.

Kolmantena vaihtoehtona voisi olla ylimmän kerroksen toteuttaminen ullakkona (eli vesikaton sisään). Tämähän onnistuu niin harjakatolle kuin yksi- tai kaksilappeiselle pulpettikatollekin. Huonoina puolina ovat ainakin ikkunoiden vähyys ja/tai niiden toteuttaminen kattoikkunoina, sekä kalustamisen vaikeus. Yksi tämän ratkaisun hyvistä puolista on rakennusoikeudella keplotteleminen, eli alle 160 cm oleva osuus on mahdollista ottaa varastokäyttöön.

Neljäs vaihtoehto on ison kattoterassin rakentaminen. Vaikka pidämmekin nykyisen kerrostaloasuntomme kattoterassista, emme ole aivan vakuuttuneita, että sille olisi omakotitalossa kovin paljon käyttöä, kun pihalla on kuitenkin paljon kivempi oleskella.

Viimeinenä vaihtoehtona on osan ykköskerroksesta laittaminen erilliseen siipeen, kuten alla olevassa talossa:

Tämän ratkaisun ongelmana on rakennusoikeuden loppuminen kesken, koska osa kellarin tiloista täytyisi siirtää ykköskerrokseen.

Tällä hetkellä ykkösvaihtoehtomme kerrosluvuksi on puolikellari + 1 + 1/2, mutta muutkaan vaihtoehdot, kuten kokokellari + 1, eivät ole poissuljettuja. Loppujen lopuksihan kaikki nämä kaavailut saattavat mennä kokonaan uusiksi sen jälkeen kun olemme istuneet arkkitehdin kanssa saman pöydän ääreen.

Tätä ennen täytyy kuitenkin päättää miten jaamme tilat kerrosten ja kerrosneliöiden kesken. Asia kuulostaa jälleen melko yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa neliöiden hahmottaminen on yllättävän hankalaa. Paljonko neliöitä tarvitaan vessaan jossa on suihkukoppi? Kuinka iso on toimiva keittiö? Onko 35 neliön olkkari riittävän iso sohvaryhmälle ja ruokapöydälle? Talotoimittajien kirjoista saa kyllä jonkinlaista osviittaa tyypillisistä huonekoista, mutta loppupeleissä meidän tarpeet ovat se mikä ratkaisee. Parhaaksi metodiksi onkin osoittatunut tämän hetkisen asunnon seinien mittaaminen ja näiden perusteella mielikuvitusmatkat uuteen kotiin. Näiden reissujen tuloksena olemme päätyneet seuraavanlaiseen hahmotelmaan:

Kellari

• Varastotilaa 50 m2 :-)
• Tekninen tila 6 m2

1. kerros

• Olohuone + ruokailutila (samaa tilaa) 35 m2
• Keittiö 10 m2
• Eteinen 8 m2
• Kodinhoitohuone 8 m2
• Sauna 4 m2
• Pesuhuone 4 m2 
• WC 2 m2

2. kerros

• Aula 7 m2
• Aikuisten makuuhuone 13 m2
• Lasten makuuhuone 10 m2
• Vierashuone 10 m2
• WC + suihkukaappi 4 m2

Rakennusoikeuteen laskettavia huoneneliöitä tulisi tällä suunnitelmalla yhteensä 115 m2, mikä tarkoittaa, että ulkoseiniin, väliseiniin, ja käytäviin jäisi jäljelle 25 m2. Kaiken järjen mukaan tuon pitäisi olla riittävästi, varsinkin kun ulkoseiniin lasketaan nykyään kokonaispaksuudesta vain 25 cm.  Myös yläkerran kokorajoite toteutuu, sillä 44/71 < 2/3.

Yksi vai kaksi kerrosta?

Suurin pohdittava aihe tällä hetkellä on, tehdäänkö taloon kellarin lisäksi yksi vai kaksi kerrosta. Rakennusoikeutta on käytettävissä 140 kem². Kellariin olisi tarkoitus laittaa saunatilat, monitoimiharrastushuone kotiteattereineen ja ehkä kodinhoitohuone, sekä reilusti varastotilaa. Keskikerroksessa on ainakin keittiö, olohuone, ruokailutila, pieni wc ja eteinen. Mahdolliseen yläkertaan jäisi makuuhuoneet, työ- ja vierashuoneena toimiva aula sekä suihkullinen wc/kylpyhuone.

Kuluneen viikon aikana on posti kantanut meille ison kasan eri talovalmistajien mainoksia ja talokirjoja.   Ensimmäinen havainto on ollut että hyvin harva talotehdas suunnittelee valmismallistoonsa kellarillisia taloja muuten kuin rinteeseen. Meille on itsestään selvää että talo piirrätetään arkkitehdillä, valmiista pohjista haemme vain inspiraatiota ja yksittäisiä asioita, joiden avulla voimme kertoa arkkitehdille mistä pidämme ja mitä emme ehdottomasti halua taloomme. Talosta tulee kivitalo, mutta ei passiivitalo.

Yhdessä ja kahdessa kerroksessa on molemmissa omat plussansa ja miinuksensa. Yhden kerroksen plussia ovat

• Vähemmän kulkua rappusissa kerroksesta toiseen.
• Kaikista tiloista näkee ja kuulee helposti muihin huoneisiin, poikaa on helppo vahtia.
• Yksikerroksinen on edullisempi rakentaa.
• Yksikerroksinen sopisi ehkä ulkonäkönsä puolesta paremmin paikalleen kallion päälle.

Kahden kerroksen etuja taas olisivat ainakin

• "Yksityiset" tilat selkeästi erotettu "julkisista", eli yläkerran ei tarvitsisi aina olla niin siisti vaikka tulisi vieraita.
• Makuuhuoneissa parempi nukkumisrauha, äänet eivät ehkä kantaudu yhtä hyvin.
• Alakerran huoneiden seinistä tulisi ehjempiä, vähemmän käyntiä huoneesta toiseen, ja siis vähemmän hukkaneliöitä ja käytäviä.
• Talo saa lisää korkeutta (hyödyistä lisää myöhemmin).
• Huoneisiin saa enemmän ikkunoita ja useampiin suuntiin.