Ikkunatoimittajan valinta on ollut hieman ikuisuusprojekti. Saimme ensimmäiset tarjoukset melkein vuosi sitten talopakettitarjouksien yhteydessä, minkä jälkeen vuorossa oli reilun puolen vuoden hiljaisempi ajanjakso, jolloin ikkunarintamalla ei tapahtunut juuri mitään. Varsinainen kilpailuttaminen aloitettiin tämän vuoden alussa, ja nyt homma on onnellisesti maalissa. Mutta miten tähän päädyttiin?
Koska taloomme tulee maalämpö, emme ajatelleet tarvitsevamme kovin energiatehokkaita ikkunoita, vaan lähdimme tarjouspyynnöissä liikkeelle U-arvoilla 0.8 - 1.0. Tämä rajaus perustui siihen käsitykseen, että matalaenergia/passiivi-ikkunoille tulee niin paljon lisähintaa, että investointia ei voi millään mittarilla (poislukien ekologisuus) pitää kovin järkevänä ratkaisuna. Olimme myös lukeneet kauhutarinat passiivi-ikkunallisista taloista, joista ei tietyillä keleillä näe ulos huurtumisen takia.
Arkkitehtisuunnittelun tuloksena taloomme piirrettiin puu-alumiinisia sekä MSE- (avattavat) että MEK (kiinteät) tyypin ikkunoita. Jossain vaiheessa pohdimme olkkarin ison ikkunapinnan toteuttamista alumiinirakenteisena, sekä alumiinirakenteista liukuovea, mutta pikainen kurkistus lompakkoon pudotti kummatkin vaihtoehdot pois. Olkkarin ikkunat päätettiin loppujen lopuksi toteuttaa kolmella normaalilla (joskin maksimikokoisella) MEK-ikkunalla, sekä pariovella. Nämä kaikki pultataan ruudukon keskeltä teräspalkkiin kiinni.
Vanhempien makkariin tahdoimme ranskalaisen parvekkeen oven, jota myöhemmin voisi käyttää kulkutienä mahdolliselle terassille.
Etelään ja länteen avautuviin ikkunoihin tulee aurinkosuojalasitus, koska emme usko pelkän maakylmän ratkaisevan mahdollista kuumuusongelmaa. Lattiatasoon rajautuvat ikkunat pitää jo pykälienkin vuoksi ottaa kuusimillisinä, minkä lisäksi ikkunoihin, joista on suora putoamisvaara, tulee laittaa laminointi.
Näistä lähtökohdista lähdimme kilpailuttamaan ikkunatoimittajia.
Kaikkihan ovat varmaan Fenestran kohtalosta kuulleet, joten eipä heidän tarjouksestaan sen enempää. Muiden ikkunatoimittajien tilauskannat ovat Fenestran konkurssin aiheuttaman hyökyaallon takia ilmeisesti ruuhkautuneet pahasti, joten mielenkiinnolla/kauhulla odottelemme tämän vaikutusta ensi kesän ikkunatoimitusten aikatauluihin.
Piklaksen asiakaspalvelu meni luvalla sanoen sekoilun puolelle. Pitkähkön odottelun jälkeen saimme viestin, että valikoimasta ei löydy taloomme sopivia ikkunoita. No, eipä siinä mitään, mutta noin viikkoa tämän jälkeen saimme uuden viestin, jossa kehoitettiin tilaamaan ikkunat Piklaksen verkkokaupasta. Ei näin.
Pihlalta saimme ihan asiallisen tarjouksen, joka oli suurinpiirtein pyydetyn mukainen. Tarjotut ikkunat olivat ominaisuuksiinsa nähden melko kalliita, joten emme menneet heidän kanssaan sen pidemmälle. Pihla voisi markkinointiviestintää kehittää hieman ei-tyrkympään suuntaan, vaikka makuasiahan tämä tietysti on, eikä sinänsä vaikuttanut valintaan.
Tiiviltä tuli sähköposti, jossa lupasivat olla yhteyksissä. Tämän jälkeen emme heistä enää kuulleet.
Tutustuimme Klas1:een ensimmäistä kertaa jo Lakka-tarjouksen yhteydessä, ja silloin yritys herätti uteliaisuutemme normaalista poikkeavalla konseptillaan. Firman spesialiteettihan on kääntökippimekanismi (DK, dreh-kipp, heh) joka korvaa normaalin MSE ikkunan. Kyseinen rakenne on hyvinkin yleinen keski-Euroopassa, mutta Suomessa ei niinkään. Laiskalle ikkunanpesijälle DK tuo pientä helpotusta, sillä pestäviä pintoja on vain kaksi. Tämän lisäksi mielikuva Kuusamon sydänmailla kasvaneesta ydinpuusta vetoaa meikälaiseen, ei voi mitään. Kiinteät ikkunat ovat normaaleja kaksi- tai kolmilasisia puu-alumiini-ikkunoita. Emme kuitenkaan tilanneet ikkunoitamme Klas1:ltä, koska heillä ei ollut tarjota 210 mm syvää karmia, joka valuharkkotalossa ehkä kuitenkin on se luontevimman näköinen ratkaisu (makuasioita jälleen). Toisekseen hinta oli kohtuullisen kova, mutta ei ehkä ylitsepääsemätön este, ottaen huomioon ikkunoiden hieman eksklusiivisemman olemuksen.
Lammin asiakaspalvelua voisi luonnehtia karun asialliseksi. Tarjous tuli ajallaan ja sisälsi kaikki pyydetyt ominaisuudet. Pääsimme messuilla ihmettelemään kiinteiden ikkunoiden ulkonäköä, mutta jokin niissä särähti silmään. Näin jälkeenpäin ajateltuna syynä oli todennäköisesti lasin ja karmin yhtymäkohta, joka loveamisen sijaan on tehty pienellä listalla. Tällaiset listarakenteethan väistämättä tuovat ikkunoihin tietyn maalaisromanttisen tvistin, joka nyt vain ei ole meidän juttumme. Hinnaltaan Lammi oli hyvinkin kilpailukykyinen.
Domuksen asiakaspalvelu oli aktiivista ja tapasimme heidän edustajansa myös messuilla. Tarjousta muokattiin useaan otteeseen, ja saimme hyvän tarjouksen myös schuco-liukuovesta sekä Kaskipuun ulko-ovista. Ikkunoiden kiinnikkeiksi Domus tarjosi ruuveja, jotka tulevat apukarmin sijaan suoraan eristeeseen kiinni. Rakennesuunnittelijamme mukaan kyseessä on ihan käypä ratkaisu, joka todennäköisesti säästää hieman rahaa kun apukarmeja ei tarvita. Kaikenkaikkiaan Domuksesta jäi ihan hyvä kuva ja tilasimme heidän kauttaan Kaskipuun ulko-ovet.
Skaala oli oikeastaan ainoa ikkunatoimittaja, joka vaivautui tarjoukseen vastaamisen lisäksi esittämään myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Esimerkiksi vanhempien makuuhuoneen ovi-ikkunan askelmerkkejä haettiin pitkään ja hartaasti, kunnes ratkaisuksi lopulta valikoitui DK-malli yhdistettynä samaan karmirakenteeseen viereisen ikkunan kanssa. Energiatehokkuuden osalta liikkeelle lähdettiin Beta-ikkunoilla, joissa on sama karmirakenne kuin paremman energialuokan Alfa-ikkunoissa. Keskustelujen edetessä saimme tarjouksen myös Alfasta, ja yllätyimme, kuinka vähän U-arvon nosto terävimpään kärkeen loppujen lopuksi kasvattaa ikkunapaketin hintaa. Kun vielä huurtumattomuuden esto on Skaalan ikkunoissa (tiettävästi) hoidettu toimivalla tavalla, ja laatu ainakin rakennuslehtien testien perusteella kärkipäätä, ei päätös ikkunatoimittajasta ollut vaikea. Hinta ei energialuokan parantuessa luonnollisesti ollut haarukan alapäätä, mutta tässä tapauksessa koimme saavamme pienelle lisäpanostukselle riittävästi katetta.
