Raksaviikko 33

Viime viikolla meillä tehtiin maatöitä. Alkuviikosta tuli 8 kuutiota soraa hihna-autolla ja Tommi tärytteli sen paikalleen. Talon vierustat ja takapihan terassi saivat routalevyt alleen ja loppuviikosta tuli vielä soraa paljon lisää routalevyjen päälle. Lapiohommat tulivat tutuiksi mutta nyt on sorat oikeilla paikoillaan. Etupihalle tarvitaan vielä lisää että saadaan piha oikeaan korkoon mutta sillä ei onneksi ole kiire.

Etupihaa täytön jälkeen. Rappusten vieressä olevat harkot olivat vielä viime viikolla ylimääräisinä portaina.

Terassin pohjaa takapihalla.

Espoon, ellei peräti koko Suomen, parhaiten routaeristetty talonvierus löytyy meidän talon eteläpuolelta.

Märkätilojen lattiatkin alkavat olla kuivat eli laatoittaja pääsee hommiin. Viime maanantaina kylpyhuoneen ja saunan lattiat kellarissa olivat vielä liian kosteat mutta nyt ovat kaksi puhallinta ja kosteudenpostaja olleet täsmätyössä kellarissa joten toivottavasti maanantaina saadaan hyvät lukemat. Kuivuminen on kyllä kestänyt pitkään, kellarin lattia valettiin jo toukokuun lopulla. Meillä lattiavalu tosin oli vähän tavallista paksumpi, ja luultavasti myös pari viikkoa sitten käyttöön otettu lattialämmitys on puskenut jäännöskosteutta pintaan muuten kuivasta laatasta. Mutta parempi odottaa kuin katua.

Laatoitusta ja vedeneristystä ajatellen Tommi myös kiinnitti saunan seiniin alimman kerroksen Sauna-Satuja. Homma sujui nopeasti kun laser piirsi linjan seinään ja Tommi naputteli lyöntitulpat paikoilleen. Mietimme jonkun aikaa laittaisimmeko eristeet myös kylpyhuoneen vastaiselle seinälle mutta päädyimme laittamaan se vaikka seinänpaksuutta tuleekin melko reippaasti. Saumat pitää vielä teipata.

Raksaviikko nro 19

Raksaviikko nro 19 oli ja meni. Saimme kaiverrettua loputkin ikkuna-aukkojen styroksit pois ja aloitettua kakkosnelosten kiinnityksen koloihin. Runkourakoitsijamme aloitteli katosten tekoa, pystyyn nousi takapihan katos ja sisääntulokatos, ulkovaraston kattorakenteet ja autotallikin jo aika pitkälle. Näihin Tommi sitten naputtelee ponttilaudat kattoon kunhan ehtii.

Välineistöä korkeanpaikantyöskentelyyn (nyt olemme jo pystyttäneet telineet).

Takapihan katos lähtee nousemaan.

Tässä sama katos odottelee ponttilautoja katolleen. Katos vaikuttaa paikallaan juuri sopivan kokoiselta ja aurinkoistakin terassia varten jää viereen vielä hyvin tilaa. Keittiötä se kyllä pimentää yllättävän paljon.

Sisääntulokatoksessa ja ulkovarastossa ponttilaudatkin ovat jo osittain löytäneet kattoon.

Autokatoksen runko on kasassa.

Hieman ikäviäkin asioita sattui. Tommi tipahti terassin katoksen päältä kolme metriä, mistä tuloksena maailmankaikkeuden kipein takamus sekä parin viikon buranakuuri. Onneksi alla oli pelkää soraa, sillä ainekset pahempaankin olivat olemassa. Olkaahan siis varovaisia raksalla!

Pihasuunnitelma, versio 1.0

Perjantaina sähköpostiin tipahti ensimmäinen luonnos pihasuunnitelmasta. Tältä se nyt näyttää:

Aikamme suunnitelmaa mutusteltuamme olemme sitä mieltä, että siinä on jo paljon hyvää. Terassia on isonnettu ja sen muotoa hieman rikottu, mikä on hyvä juttu. Jossain ohjelmassa sisutuksen uber-guru Marko Paananen totesi, että terassin sopiva koko on 2-3x enemmän kuin arkkitehdin piirtämä, ja niinhän tässäkin taisi käydä. Kaareva yhtymäkohta kallioon on kiva yksityiskohta. 

Nurmikkoa on saatu mahdutettua oleskelupihalle ihan sopiva määrä tontin pienuuden huomioon ottaen. Nykyäänhän kaikki eivät kai edes tahdo nurtsia pihalleen, mutta meillä sitä kyllä tarvitaan lasten pelejä ja leikkejä, sekä yleistä oleilua varten. Sitä paitsi sopiva määrä vihreää mattoa miellyttää ainakin allekirjoittaneen silmää enemmän kuin isot karikekentät.

Nurmikon sekä laatoituksen rajoissa on käytetty paljon kaarevia muotoja. Mielestäni tämäkin on onnistunut valinta, koska kaarevat muodot tuovat kaivattua vastapainoa talon melko simppelille geometrialle. Lisäksi metsänreuna sulautuu paremmin tontiin, mikä on hyvä asia.

Kasvivalinnoista emme tässä vaiheessa osaa sanoa oikein mitään, koska suurinpiirtein ainoa kasvi jonka noista tunnistamme on omenapuu :-) Ensi viikon projektina onkin googlata kaikki rehut läpi ja katsoa miltä ne oikein näyttävät. Toiveenamme on melko helppohoitoinen piha, joten voinemme luottaa ammatilaisen valintaan siinä, että jokainen näre ei ihan viikottaista hoivaa kaipaa.

Paljon on siis hyvää, mutta jonkin verran muutoksiakin tarvitaan. Seuraaassa tähän mennessä mieleen tulleita:

• Avokallion päälle, tontin korkeimmalle kohdalle, on nyt piirretty puinen patio. Ideana varmaankin on, että patiolla voisi siemailla aamukahvia maisemista nauttien, tms. Tavallaan kiva juttu, mutta... Ensinnäkin tontin kulma (ja avokallion laki ylipäänsä) on rakennustapaohjeessa suositeltu säilytettäväksi luonnontilaisena. Kulku patiolle vaatisi jonkinlaiset maisemaa rumentavat portaat, jotta hieno jäkälä/sammalpinta ei menisi aivan ruvelle. Ja vaikka patio rakennusvalvonnalta läpi menisikin, emme välttämättä tahdo nauttia aamukahviamme paikassa, josta on suorat näkymät noin kymmenen naapurin pihalle. Eli patio saa lähteä. Hieman auki vielä on, sijoitammeko pation pihapiirustuksessa näkyvälle alemmalle tasanteelle, vai jätämmekö koko kallion ilman rakennelmia.
• Yksi toivomamme lisäys olisi kulkureitti itäpuolen metsään. Koska kyseistä yhteyttä tullaan hyödyntämään niin lenkkeilevien vanhempien kuin lastenkin toimesta, tarvitaan jonkinlainen rajattu polku, koska sellainen joka tapauksessa itsestään muodostuisi. Polku voisi mennä esimerkiksi terassilta nurmikon eteläreunaa pitkin metsään. Materiaalina liuskekivi voisi olla kiva, joskaan ei järin halpa valinta.
• Tontin pohjoisreuna on nyt rajattu louheesta tehdyllä kivimuurilla. Tämäkin on periaatteessa hyvä idea, koska louhetta tontilla tulee riittämään. Meille ei kuitenkaan piirroksesta oikein selviä, minkälaisesta muurista olisi kysymys, joten täytyy tämä vielä selvittää suunnittelijalta. Jonkinlainen matala muuri tai pengerrys saattaisi olla ihan jees, mutta mitään hautausmaakaliiberin ratkaisua emme tuohon halua. Ja koska muuri tulisi kahden hallinta-alueen rajalle, asia hoidetaan yhdessä naapurin kanssa. 
• Mahdollisia muita lisäyksiä olisivat tilat yrttilaatikoille, puutarhajätekompostille, sekä polttopuille. Yrttilaatikot voisivat tulla talon eteläseinustalle, olettaen että se ei ole liian kuuma paikka. Kompostin tarpeesta emme oleihan varmoja, sillä tontti on kuitenkin aika pieni ja risujen kaatismaksut siedettävät. Mitenkäs ihmiset yleensä ovat tämän asian ratkaisseet? Polttopuiden säilytykselle tarvitsisimme jonkin pienen tilan, tosin tämä voi olla myös sisällä, jos ulkoa ei luontevaa paikkaa löydy.
• Ja viimeisin, joskaan ei vähäisin: Meidän pihalle ei trampoliinia tule. On tietysti liikuttavan hyvää huolenpitoa suunnittelijalta kantaa vastuuta jälkikaavumme motoristen taitojen kehityksestä, mutta ehkä hoidamme asian hieman toisin :-)

Tästä eteenpäin homma etenee siten, että teemme omat muutosehdotuksemme, jonka jälkeen Pihavisio toimittaa lopulliset suunnitelmat. Näihin lopullisiin suunnitelmiin kuuluvat ainakin tarkka kasviluettelo, hoito-ohjeet, pihavalaistus, reunakivet, sekä ohjeet maaurakoitsijaa varten.

Tämmöisiä suunnitelmia siis tällä kertaa. Pihan tekeminenhan on tunnetusti pitkän tähtäimen projekti, ja jotenkin on sellainen kutina, että varsinkin rehuja istutetaan vielä muutama vuosi talon valmistumisen jälkeenkin ...

Viime aikojen tapahtumat kuvina

Viime viikkoina meidän tontilla on ihasteltu kukkia ja tehty vähän oikeita töitäkin. Aloitetaan kukista. Purettavan mökin seinustalla kasvaa paljon tällaisia kaunottaria, jotka ajattelin kukinnan jälkeen kaivaa ylös ja pelastaa johonkin tontin perälle odottamaan mahdollista uudelleensijoitusta.

Lisäksi suureksi riemukseni ihan rajalla kiinni olevat puut todella taitavat olla omenapuita, ja sen lisäksi myös sekä elossa että kukkivia! Saammekohan syksyllä oman puun omenia? Ainakin nyt vielä ennen pihasuunnittelijan tapaamista haaveilen että nämä puut voitaisiin joko saattaa leikkaamalla elinvoimaisiksi tai käyttää hyväksi uusien omenapuiden istuttamisessa. Puut siis ovat levittäytyneet sekä meidän että naapurin puolelle rajaa. Pitääkin ensi kerralla muistaa toiselta naapurilta kysyä miltä puiden omenat maistuvat, tuolla omenapuunaapurilla kun ei taida kukaan vakituisesti asua.

Saattaa tietysti olla ettei omenapuiden sijainti ole mitenkään järkevä pihassa, ne siis ovat tulevan talon eteläpuolella talon ja rajan väliin jäävällä neljän metrin vyöhykkeellä. Ja on myös ihan mahdollista etteivät maatöistä selviä, katsotaan ja toivotaan.

Lisäksi meillä on tehty töitä, eli heitelty polttopuita peräkärryyn mökille vietäviksi

 

ja lajiteltu lautatavaraa kaatopaikalle, polttopuuksi ja säilytettäväksi mahdolliseen raksatarpeeseen, sekä samalla siivottu iso kasa kaikenlaista romua pois. Tässä jo melkein tyhjä entinen lautavarasto

 sekä sama paikka ilman tuota rumaa hökötystä perusteellisen siivouksen jälkeen.

Pihasuunnittelua

Piha, tuo maapläntti, joka on haaveissa rentoutumispaikka ja todellisuudessa ikuinen työmaa. Me emme kumpikaan ole kummoisia viherpeukaloita, emmekä myöskään nauti nurmikon leikkuusta tai erota rikkaruohoja istutuksista. Toisin sanoen haluamme jotain, joka pärjää hoitamatta ja näyttää samalla kivalle. Jotain syötävääkin saisi pihasta tulla, vähintäänkin yrttejä ja yksi raparperi mutta ehkä myös jotain marjoja tai hedelmiä, vaikka kirsikoita, pensasmustikoita tai omenia. Ja kai sinne täytyy jotain kukkiakin laittaa.

Jotta osaisimme kertoa asiantuntijoille (=pihasuunnittelijalle, vinkkejä hyvästä otetaan vastaan) mitä haluamme kävimme eilen ostamassa pääsiäislukemiseksi kaksi kirjaa.

Ensimmäinen noista, Pihasuunnittelun ABC, oli täysi hukkaostos. Tai opimme ettei kannata ostaa ei-suomalaista tai ei-pohjoismaista teosta, tyyli kun on hieman eri kuin mitä itse haemme. Tämän kirjan alkuteos on ilmeisesti saksalainen. Myös kasvilajit kuulostivat suomalaiseen korvaan hieman eksoottisilta. Hyvää tuossa oli se, että esimerkit olivat pienille pihoille ja hyvin konkreettisia, mutta me emme kaipaa vesielementtiä tai lintujen kahluuallasta. Tuossa kirjassa ei tainnut olla yhtään pihaa ilman ainakin toista niistä. Istutukset olivat meidän taidoillemme ja makuumme hieman runsaita, kuten kannen pihasta voi päätellä. Jokaiseen pihaan oli myös laitettu "ruokapöydän" lisäksi pihan toiselle puolelle jonkinlainen penkki tai muu kiinteä istuskelupaikka. Suunnitelua käsiteltiin parinkymmenen esimerkkipihan kautta, mutta yleispätevää ohjetta sai etsimällä etsiä sieltä seasta.

Suomalainen piha ja puutarha sen sijaan vaikuttaa ensilukemasta ihan mielenkiintoiselta. Kirja taitaa olla melko vanha teos, meidän ostamamme painos oli yhdestoista, mutta pihasuunnittelussa toisaalta on paljon sellaista mikä pysyy samana vuodesta toiseen. Kirjassa oli suunnitelun ja perustamisen lisäksi käsitelty myös erilaiset maanpeittotavat, koristekasvit ja hyötykasvit sekä valinnan, istutuksen että hoidon kannalta.

Joku saattaa miettiä miksi mietimme pihaa jo nyt ennenkuin edes ensimmäisiä luonnoksia talosta olemme saaneet? Ihan siitä yksinkertaisesta syystä että haluaisimme tehdä kaikki isoimmat maanmuokkaukset jo samalla kun syksyllä kalliota räjäytellään talon alta.