Sähköurakoitsijan valinta

Sähköistä ei ole tullut kirjoitettua tähän mennessä kovinkaan paljon, joten korjataanpa asia. Tähän mennessä tapahtunutta:

Sähköjen suunnittelu alkoi meillä varsin myöhään, joskus joulun tienoilla. Suunnittelijaksi valikoitui pitkähkön arpomisen jälkeen Selega Systems, joka tarjoaa itse kehittämäänsä järjestelmää jostain perussähköjen ja täysautomaation välimaastosta. Selegan lähestymistavan voisi kiteyttää jotakuinkin niin, että otetaan väyläpohjaisista systeemeistä ne ominaisuudet, joita suurin osa ihmisistä oikeasti tarvitsee, ja toteutetaan ne komponenteilla, joita saa kaupasta vielä 50 vuoden kuluttua. Toki perussähköille ja väyläratkaisuille on omat paikkansa, mutta meidän tarpeisiimme Selegan semi-automaatio tuntui sopivimmalta ratkaisulta. Kysehän on loppujen lopuksi siitä, mitä ominaisuuksia sähköiltään kaipaa (toiminnot, luotettavuus, huollettavuus, jne) ja paljonko niistä on valmis maksamaan.

Geek corner: Selegan monitoimirele!

Suunnitteluvaiheeseen kului yllättävän paljon aikaa. Toisin kuin LVI, joka meni melkeinpä yhdellä istunnolla, sähkösuunnittelu sisältää uskomattoman paljon pieniä yksityiskohtia, joista suurimpina päänsärkyinä olivat pistorasioiden ja katkaisimien paikat. Nämä kun liittyvät melko oleellisesti muuhun sisustukseen, joka ei tuolloin ollut läheskään valmis, eikä sivumennen sanoen ole vieläkään. Urakkaa tosin helpotti hieman se, että valaistussuunnitelmat olivat sähkösuunnittelun alkaessa melkein valmiit, eivätkä näin ollen vaatineet kuin pientä jatkoviilausta. Kaikkine iteraatioineen suunnitteluun meni aikaa melkein kolme kuukautta, joten kannattaa olla aikaisin liikkeellä!

Kodarin sähköt.

Sähkösuunnittelun valmistuttua alkoi urakoitsijan hakeminen. Tarjouspyynnöt lähtivät yhdelletoista urakoitsijalle, mutta vastaukset tulivat vain neljältä. Näin jälkeenpäin ajateltuna heikko saanto todennäköisesti johtui liian lyhyestä vastausajasta, mutta sulkea ei voi myöskään pois urakoitsijoiden haluttomuutta asentaa toisen suunnittelemaa hieman eksoottista (joskin suhteellisen simppeliä) järjestelmää. Niin tai näin, valitsimme talomme sähköjen toteuttajaksi Helsinkiläis-Turkulaisen Datasillan, joka sähköasennusten lisäksi tekee paljon myös tietoliikenteeseen liittyvää urakointia. Valinnan ratkaisi kilpailukykyinen hinta, moderni ja asiakaspalvelulähtöinen konsepti, sekä yhteys järjestelmän suunnitelleeseen Selegaan. Datasillan sivuilta löytyy kätevä laskuri, jolla pystyy karkeasti haarukoimaan omakotitalon sähköurakan hintaa suunnitteluvaiheessa, perustuen talon neliömäärään sekä sähkövarustelun tasoon.

Sähköurakkalaskuri (c) Datasilta

Mielenkiintoisena kuriositeettina tarjouskierrokselta mainittakoon tarjous väyläpohjaisesta Control4-järjestelmästä, joka kuulemma on "selvästi halvempi kuin KNX", mutta olisi silti tullut maksamaan 15000 € enemmän kuin taloomme tulevat sähköt. Huhhuh.

Talon sähköasennukset ovat runkourakan aikataulusta johtuen lähteneet vauhdikkaasti liikkeelle. Valuharkkotalon erikoisuushan on, että sähkörasiat valetaan betoniin runkourakan edistyessä, kirjaimellisesti. Kun sähköliitäntöjen paikat on piirustuksiin merkitty tyyliin "suurinpiirtein", olisi rakennuttajan hyvä päästä tarkistamaan jokainen piste ennen harkkovaluja. Valitettavasti tämä ei läheskään aina omien kiireiden takia ole mahdollista, vaan sitä pitää vain luottaa siihen, että rasiat löytävät omille paikoilleen. Pölyn laskeuduttua sitten katsotaan paljonko tuli roilotettavaa :-)

Pohjakosketus

Maanrakennustyöt ovat jatkuneet tontilla pienen tauon jälkeen. Kuoppa on nyt putsattu louheesta ja kaupunginviskaalinkin toimesta hyväksi todettu. 

Säiden kanssa kävi siinä mielessä hyvä tuuri, että kuopan pohja on saatu pidettyä täysin kuivana lumesta ja jäästä. Kyllähän nuo jossain vaiheessa kevättä toki itsekseenkin sulaisivat, mutta kun aloittamaan pitäisi päästä heti huhtikuun alussa, ei perustusten alle tuleviin maakerroksiin olisi hyvä päästä yhtään lunta. Anturoitahan ei jäätyneelle pohjalle saa tehdä.

Pohjan putsaamisen jälkeen kuoppaan kärrättiin muutama kuormurillinen sepeliä, minkä jälkeen koko komeus peiteltiin pressuilla. Ensi viikolla, jos säät sallivat, ohjelmassa on salaojien ynnä muiden röörien asennus, minkä jälkeen monttu pääsee hyvin ansaituille talviunille. Täytyy vielä selvittää, pitäisikö lämmikkeeksi levitellä kerros styroxia, vai pysyykö pohja salaojien ja pressujen avulla riittävän sulana.

Kotirintamalla aika on kulunut kilpailutusten parissa. Tällä hetkellä työn alla ovat lämmitys, vesi ja ilmanvaihto, sähkö, ikkunat, ulko-ovet, sekä kattoristikot. Inbox onkin viime aikoina kolissut siihen malliin, että ryske taatusti kuuluu naapuriin asti.

Tarjousten myötä kustannusarviokin alkaa osoittamaan hienoisia konvergenssin merkkejä. Paljon on asioita tosin vielä avoinna, kuten esimerkiksi sisätöiden ja sisustusmateriaalien osuudet. Kustannuslaskennan ylimpänä ohjenuorana olemme käyttäneet vanhaa viisautta "pessimisti ei pety", vaikkakin tiedossa toki on, että rakennustoiminnassa tämäkään luonnonlaki ei välttämättä pidä paikkaansa.

Jotain valmistakin on tullut, nimittäin sähkösuunnitelma. Tässä yhteydessä onkin ilo antaa Selegalle kiitokset hyvin tehdystä työstä! Suunnitelmat ovat valmistuneet sovitussa aikataulussa, kommentit on otettu huomioon ja yhteydenottoihin vastattu esimerkillisellä ripeydellä. Kun itse suunnitelmatkin ja Selegan "viisas tekniikka" vaikuttavat varsin osuvilta ratkaisuilta juuri meidän tarpeisiimme, ei voi muuta kuin olla tyytyväinen. Suosittelemme lämpimästi.