OmaKoti 2013

Oltiin messuilla taas. Tällä kertaa kyseessä olivat OmaKoti-messut Helsingin messukeskuksessa. 

Ensin kuitenkin lyhyt päivitys arkkitehtisuunnittelun etenemiseen. Arkkitehtimme näkemys kaksikerroksisuuteen oli varsin positiivinen, vaikkakin kaksilaperatkaisu sekä massoittelu pieneen ja suureen osaan hylättiin liian kalleina. Tämänhetkiset vaihtoehdot kotimme perusratkaisuksi ovat  näin ollen seuraavat:

1. Kaksi kerrosta + pieni kellari, missä toinen kerros on "ullakkomainen", eli noin 1/3 tilasta on alle 160 cm. Tämän vaihtoehdon suurin etu olisi matalampi julkisivu verrattuna täysiveriseen kaksikerrosratkaisuun, eli toisin sanoen parempi asemoituminen naapurien kerroslukuihin. Muita etuja olisivat ylimääräinen säilytystila alle 160 cm osassa, sekä kustannustehokkuus. Valitettavasti vain ei ole lainkaan varmaa, pystyykö makuuhuonetilat mahduttamaan kakkoskerrokseen niin, että lännenpuoleinen seinä pysyy vielä järkevän korkuisena. Yritimme itse hahmotella ullakkoratkaisua, mutta emme oikein keksineet miten makuutilat ja portaat saisi mahtumaan järkevän kaltevuuksisen lapekaton alle. Arkkitehtimme yrittää ensi viikolla, joten katsotaan miten käy.
2. Kaksi kerrosta + pieni kellari, missä toinen kerros sisältää korkean olkkarin. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi toimivan ja valoisan pohjan, mutta olisi toisaalta hieman korkeampi kuin ullakkoratkaisu. Hintaakin tulisi hieman enemmän ullakkoratkaisuun verrattuna. Suurin kysymysmerkki on kuitenkin rakennusvalvonnan kanta, eli tällä hetkellä on epäselvää, salliiko  rakennustapaohje "täysiverisen" kaksikerrosratkaisun. Asia on tarkoitus selvittää Espoon rakennusvalvonnalta ensi viikolla.
3. Yksi kerros + isompi kellari. Tämän ratkaisun ongelmia märehdimme jo aikaisemmasta postauksessa, joten ei siitä sen enempää.

Asiassa edetään nyt niin, että ensin selvitetään ykkösratkaisun mahdollisuus. Mikäli se ei toimi, katsotaan josko kakkonen olisi mahdollinen. Mikäli tämäkään ei onnistu, palataan kolmoseen. 

Mutta sitten takaisin messuihin. Käytettävissä olleen ajan rajallisuudesta johtuen olimme varustautuneet huolellisella sotasuunnitelmalla, eli valinneet etukäteen ständit joissa vierailla. Tämän lisäksi kävimme Nordean järjestämässä tapahtumassa, jossa kuultiin esityksiä lähinnä omakotitalon hankesuunnitteluun liittyen. Seuraavassa muutamia paloja.

Korot. Nordean edustaja piti varsin mielenkiintoisen kalvotykityksen aiheesta "talouden näkymät rakentajan näkökulmasta". Käppyröistä jai orastavan taloudellisen optimismin lisäksi mieleen ennustus korkojen mahdollisesta kasvusta vuoden 2014 kieppeillä, eli juuri parahiksi meidän rakennushankkeen alkuun. Jee.

Urakkamuoto. Yksi taloprojektin isoja päätöksiä on urakkamuodon valinta. Meille mahdollisia vaihtoehtoja ovat lähinnä kokonaisurakka, tai pilkkominen osaurakoihin niin, että vastaava mestari huolehtii urakoiden yhteensovittamisesta. Tämänpäiväisen luennon perusteella kokonaisurakka tuntuu entistä houkuttelevammalta vaihtoehdolta, sillä osaurakat eivät ilmeisesti monessa tapauksessa tule kokonaisurakkaa halvemmaksi lisätöiden vuoksi.

Kustannusarvio. Tämänpäiväisen luennon ehkäpä hätkähdyttävin väite oli, että neljä viidestä pienrakentajasta ei tiedä mitä eroa on kustannusarviolla ja budjetilla (!).  Tätä tietoa vasten ei ehkäpä ole enää kovin yllättävää, että vain 3 % rakentajista pysyy budjetissa. Mehän ei tietenkään budjettia ylitetä :-)

Purkulupa. Kävimme myöskin kyselemässä Espoon rakennusvalvonnalta tontilla olevan kesämökin purkamisesta. Kävi ilmi, että säilytettäväksi suositellun rakennuksen purku menee aina museoviraston käsiteltäväksi. Normaalisti purkuluvat käsitellään noin kuukaudessa, mutta museokierroksen takia aikaa saattaa mennä parikin.

KNX. Kävimme utelemassa eräältä KNX-toimittajalta kyseisen järjestelmän tuomista lisäkustannuksista. Saimme karkean arvion, että kaikkein riisutuimmalla versiolla sähköjen kokonaiskustannukseksi tulisi noin 100 €/m2, kun sähköjen hinta ilman KNX:ää pyörii luokassa 80 €/m2. Tämä on jossain määrin huojentava tieto, sillä olimme kuvitelleet karvalakki-KNX:nkin tuovan suuremmat lisäkustannukset.

Räjäytykset ja maanrakennus: Kuulemma otollisin (halvin) aika maatöille on syksy, mikä sopii meille varsin hyvin, sillä yhteiset maatyöt on tarkoitus tehdä joskus loka-marraskuun kieppeillä. Saimme myös vahvistuksen sille, että maanrakennus/louhintatöissä on mahdollisuus saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, mikäli poistettavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää täyttöihin samalla tontilla.

Huomenna ehkä jatketaan messukierrosta, vuorossa olisivat keittiötoimittajat ja pihasuunnittelu.