sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Vertikaali vertailee 2: runkopaketit




















Tässä osassa kerromme kokemuksiamme runkomateriaalitoimittajan valinnasta. Talotoimittajan hakeminen alkoi heti ensimmäisten luonnosten valmistuttua kesäkuun alussa, ja valmistui parisen viikkoa sitten, kun allekirjoitimme sopimuksen runkopaketin toimituksesta keväälle 2014.

Meille oli oikeastaan alusta asti selvää, että haluamme kivitalon, ja arkkitehdin valinta (kivitaloarkkitehdit...) sinetöi lopullisesti tämän päätöksen. Mutta minkälaisen kivitalon, oli vielä kesällä 2014 täysin hämärän peitossa. Materiaaleista olimme jo aiemmin sulkeneet pois siporexin ja betonielementit, siporexin pääasiassa firman epäselvän tilanteen takia, ja betonielementit kustannussyistä. Myöskään tiili ei puhutellut, joten vaihtoehdoiksi jäivät kevytsora ja valuharkot.

Lähetimme tarjouspyynnöt viidelle talotoimittajalle, joista Lammi ja Rudus toimittavat vain valuharkkoa, kun taas Lakalta, Lujalta ja HB:lta saa molempia. Emme tässä vaiheessa halunneet rajata tarjouksen sisältöä sen kummemmin, koska oli selvää, että sisällöt tulisivat joka tapauksessa vaihtelemaan suuresti. Materiaaliksi pyysimme 400 millistä valuharkkoa.

Kaikkein kattavimman tarjouksen teki Lakka. Tarjous oli laskettu uudelle EKO+ harkolle, sisältäen kaikki tarvittavat runkomateriaalit anturoista vesikatteeseen. Ikkunat olisivat tulleet Kuusamolaiselta valmistjalta nimeltä Klas1, joka ei meille ollut entuudestaan tuttu, mutta vaikutti (ja vaikuttaa edelleen) ihan mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Tarjouksen pystytysurakasta saimme SJ-rakentajat nimiseltä runkourakoitsijalta, joka ilmeisesti on erikoistunut Lakan talopakettien pystytykseen. Materiaalitarjous oli pahimpaan kilpailijaansa verrattuna erittäin kilpailukykyinen, erityisesti valubetonin ja raudoitteiden menekit huomioiden.

Lammin tarjous oli hyvin vertailukelpoinen Lakan kanssa. Tarjouksessa ei ollut oikeastaan mitään muuta vikaa kuin hinta, joka oli merkittävästi Lakkaa korkeampi. Lammin puolustukseksi on toki todettava, että hintaan sisältyy kattava palvelukonsepti TaloTaloineen ja piparkakkutarjoiluineen. Lammin tarjouksessa ikkunat olisivat tulleet Domuksen kautta. Pystytystarjousta emme saaneet, emmekä tässä vaiheessa oikein kaivanneetkaan.

Ensimmäisen tarjouskierroksen toisen ryhmän muodostivat Rudus ja Luja, joilta saimme tarjoukset harkoista, Rudukselta myös ontelolaatoista ja valmisportaista. Tästä parivaljakosta hieman lisää jäljempänä. Ainoa valmistaja, jolta emme saaneet minkäänlaista tarjousta oli HB. Kaikilta muilta tarjoukset tulivat kuukauden sisällä, mitä voi pitää ihan kelpo suorituksena.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen oli tuumaustauon paikka. Koska harkon valinnalla ei tässä vaiheessa ollut mikään kiire, päätimme vielä selvittää ns. herrasmiehen/naisen vaihtoehdon, eli pyysimme tarjouksen avaimet käteen toimituksesta Bassolta. Tarjous oli odotuksiin nähden ihan kohtuullinen,  mutta totesimme työnteon jatkuvan myös meidän osaltamme. Basson tarjous oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, mihin kivitalon kustannustaso voi kavuta, mikäli ei ole valmis hakemaan edullisempia ratkaisuja tai jokin menee pieleen urakoitsijoiden kanssa. Halpa ei välttämättä aina ole halpaa. 

Basson tarjouksesta hieman säikähtäneenä rupesimme miettimään, mistä voisimme talohankkeessamme vielä säästää asumismukavuuden siitä suuremmin kärsimättä. Runkomateriaalin osaltahan säästöä olisi saanut vaihtamalla valuharkot kevytsoraan. Pitkällisen veivaamisen ja lähinnä mutuun perustuvan argumentaation (lujuus, lämmönvarauskyky, kilpailutettavuus) pohjalta päätimme kuitenkin pitäytyä valuharkossa, tiedostaen hieman korkeammat kokonaiskustannukset

Valuharkon korkeampaa hintaa kompensoidaksemme päätimme kilpailuttaa koko runkomateriaalipaketin erillisinä paloina. Toisin sanoen eri toimittajilta tulevat ainakin: betonituotteet (harkot, ontelot, valmisportaat), valmisbetoni, raudoitteet, anturamuotit, routasuojat, kattotuolit, puutavara, vesikate, kattoturvatuotteet, ikkunat, ovet, ja varmaan jotain muutakin joka ei juuri nyt tule mieleen. Nähtäväksi jää, paljonko tällä loppujen lopuksi säästää, mutta tuleepahan ainakin kokeiltua. Voin sitten raportoida, paljonko hintaetua tulee Lammin ja Lakan pakettitarjouksiin, kunhan kaikki roipe on saatu ostettua.

Runkomateriaalikilpailutuksen toisessa vaiheessa pyysimme tarjouksia paketista, johon kuuluisivat ulko- ja väliseinäharkot, ontelolaatat, sekä valmisbetoni. Tarjouspyynnöt lähtivät Lujalle, Rudukselle, Lammin betonille, sekä muutamalle rautakaupalle Lakan ja HB:n valuharkoista.

Aloitetaan rautakaupoista. Lakan ja HB:n harkkoja ei tiettävästi saa kuin jälleenmyyjien (rautakauppojen) kautta, mikä väistämättä aiheuttaa lisäkustannusta rautakaupan katteen myötä. On myös selvää, että rautakaupat eivät pysty tarjoamaan pakettiin mitään muita betonituotteita, kuten valmisbetonia tai ontelolaattoja. Odotukset eivät siis olleet kovinkaan korkealla, mutta ajattelimme kuitenkin katsoa hinnat kun ei siitä juurikaan ylimääräistä vaivaa olisi. No, aikeeksihan tuo jäi, koska tarjoukset eivät lupauksista huolimatta koskaan saapuneet perille. Ehkä rautakaupat eivät itsekään uskoneet mahdollisuuksiinsa tällaisessa kilpailussa, ja jättivät näin ollen vastaamatta.

Lammin betonilta saimme oikein hyvää palvelua, vaikka joka käänteessä muistuttivatkin, että myisivät mieluummin meille sen talopaketin. Lammin betonihan on hieman eri organisaatio kuin Lammi kivitalot (vaikka samasta harkosta toki on kyse), mutta niin vain tieto kuitenkin kiiri talopuolelle, josta kiiruhtivat tarjoamaan talopakettia riisutulla sisällöllä, eli lähinnä harkot, ontelot, sekä valmisbetoni. Sanoivat, että pystyvät tekemään kilpailukykyisemmän tarjouksen kuin Lammin betoni, joka olisi joutunut toimittamaan harkot jonkun rautakaupan kautta. Jälleen kerran tarjouksessa oli kaikki muu kohdallaan paitsi hinta, joka oli selvästi Lujaa ja Rudusta korkeampi.

Lopullinen taisto käytiin siispä Ruduksen ja Lujan kesken. Tarjoukset olivat harkkojen osalta käytännössä yhtä hyvät, joten ratkaisu oli tehtävä muilla perusteilla. Lujan valttina oli parempi betonitarjous, sekä pienempi valubetonin menekki. Betonin pienempi menekki johtuu ilmeisesti siitä, että Luja käyttää harkoissaan vanhempaa perus-EPS-eristettä, jota sitten tarvitaan isompi siivu eristysvaatimisten täyttämiseksi. Näin ollen seinän betoninen osa on ohuempi kuin Lammilla, Ruduksella, ja Lakalla, jotka käyttävät grafiitti-EPS:iä. Onko tällä sitten jotain merkitystä esim. valuonteloiden täytön ja rakenteellisen kestävyyden kannalta? Ei mitään hajua, mutta veikkaan, että eipä juuri. 

Ruduksen valttina oli ulkoseinäharkkojen mitoitus (moduuli 20 cm), sillä meidän talo on tehty tätä mitoitusta käyttäen. Tämä seikka loppujen lopuksi ratkaisi koko pelin, sillä emme lupakäsittelyn herkähkön tilanteen vuoksi halunneet enää seiniä lähteä siirtämään Lujan 30 cm moduulin mukaisiksi, tai vaihtoehtoisesti katkomaan harkkoja työmaalla. Tämä on sinänsä sääli, koska olisimme saattaneet Lujaan hyvinkin päätyä mitoituksen niin salliessa. Eli vinkkinä: kannattaa jo heti suunnittelun alussa kysyä arkkitehdiltä, mitä moduulia käyttää, jottei asia tule yllätyksenä materiaalitoimittajaa valitessa.

Luja kuitenkin piti korkeaa moraalia yllä loppuun asti, ja lupasi toimittaa taloomme valmisbetonit aiemmin sovittuun erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Tästä iso kiitos! 

Meidän kodistamme tulee siispä Rudus-Luja-whatever-kivitalo. Ei kovin seksikästä, mutta halpaa. Ehkä.

Lopuksi vielä yhteenvedot talotoimittajista:

Basso: nautiskelijan valinta


Budjetin niin salliessa, emme miettisi kahta kertaa, vaan tilaisimme Juusolta. Konsepti vaikuttaa hyvin mietityltä, asiakaspalvelu pelaa, ja ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Aikaa jää enemmän olennaisten asioiden, kuten sisustuksen pohtimiseen vs. yläpohjan höyrynsulkumuovin teippauksen hakeminen rautakaupasta. Kaiken kaikkiaan suositeltava tapa tehdä talo. Eihän autojakaan itse koota miljoonasta osasta?

Lammi: varma valinta

Lammin palvelukonseptista olisi monella rakennusalan toimijalla opittavaa. Tarjouspyynnöt tulevat nopeasti, soittoihin vastataan, on kivat toimitilat, ja tarjoilu pelaa. Kutsutaan messuille sekä taloesittelyihin. Ja mikä kummallisinta, tämä kaikki tiettävästi pyörii vielä senkin jälkeen, kun muste sopimuksesta on kuivunut. Aika normijuttuja sinänsä, mutta raksalla kaikki on toisin. Varma valinta omatoimirakennuttajalle, joskaan ei halvin.

Lakka: hintatietoisen edelläkävijän valinta

Lakan EKO+ energiakivi on erittäin mielenkiintoinen tuote. Kyseessähän on 400 millinen harkko, jossa vain sisäkuori valetaan normaalin valuharkon tapaan. Ohuempi ulkokuori sen sijaan liimaladotaan jäykäksi yhtenäiseksi rakenteeksi, jolloin luonnollisesti säästetään betonin ja raudoitteiden määrässä. Valmistajan mukaan säästöä valun osalta tulee noin 40 %. Lakan talopakettitarjous oli hyvin kilpailukykyinen. 

Miksi emme sitten päätyneet Lakkaan? No, ensinnäkin olemme pelkureita, eli edellytämme kriittisiltä rakenteilta usean vuosikymmenen track recordia. Toisekseen Lakan harkkoa tuntuu olevan hankala saada ilman talopakettikytköstä, ainakaan kilpailukykyiseen hintaan.

Rudus, Luja: hintatietoisen masokistin valinta

Kun HB ei meille kahdesta tarjouspyynnöstä huolimatta suostunut harkkojansa myymään, DIY-henkiselle talopaketin hankkijalle vaihtoehdoiksi pääkaupunkiseudulla jäävät käytännössä vain Rudus ja Luja. 

Kumpaakin voi tähänastisten kokemustemme perusteella lämpimästi suositella riisutun talopaketin ystävälle. Asiakaspalvelu on ollut hyvää mutta asiallista. Ehkäpä ammattirakentamiseen suuntautuminen näkyy myös tässä mielessä. Molemmilla on betoniasema pääkaupunkiseudun liepeillä, joten mukaan kannattaa pyytää betonitarjous. Rudukselta saa myös portaat.

10 kommenttia:

  1. Itse kilpailutin Lammin, HB:n ja Lakan.

    tulos 280m2 /1000m3 talolle oli suunnilleen näin harkkojen osalta.

    Lammi 80 000 sisältäen ontelolaatat, anturamuotit. + rahdit
    Lakka 72 000 sisältäen ontelolaatat. + rahdit
    HB 59 00 sisältäen ontelolaata. +rahdit

    Päädyin ottamaan Lammin harkot suoraan rautakaupan kautta. Väliseinäharkot puuttuu mutta muuten maksoi harkot noin 35 00 rahteineen. 2013 huhti-heinäkuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän paketti, johon siis kuuluvat ulkoseinäharkot, väliseinäharkot, aukkoraudoitteet, ontelot, sekä rahti, kustantaa yhteensä 30 500.

      Poista
  2. ja vielä edelliseen että ontelolaatat kolme toimitusta, 290m3 maksoi muutaman euron alle 12 000.

    VastaaPoista
  3. Paljonko betonielementit olisivat apauttiarallaa tulleet maksamaan, vai kysyittekö edes ollenkaan moisille hintaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä tunnustaa, että kommentti perustuu erilaisista epämääräisistä lähteistä saatuihin arvioihin (=huhuihin, mutuun, ..). Emme siis pyytäneet tarjouksia, vaikka erään tunnetun elementtifirman edustaja sellaista messuilla sinnikkäästi tuputtikin :-) Voisi kuvitella, että elementit ovat ihan kilpailukykyinen ratkaisu kimpparakentamisessa?

      Poista
  4. Onko Ruduksella tosiaan tuo moduulimitoitus? Koska me rakensimme kellarin Ruduksen harkoista ja saimme kyllä leikellä kiviä ihan urakalla, koska moduulia ei ainakaan viime keväänä ollut saatavilla. Jos saisin nyt valita toisin rahan puolesta, olisimme valinneet Lammin, koska heillä on nimenomaan tuo moduuliharkko. Ruduksen harkoissa oli myös jonkun verran huomautettavaa laadussa, maltillisilla valuilla vältimme kivien poksahtelun, mutta paljon meni kiviä rikki jo ladottaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kiitokset hyvästä kommentista! Ruduksen harkoissa on kai siinä mielessä moduulimitoitus (2M), että ne ladotaan 1/3 limityksellä ja päätyharkko on esikatkaistu 1/3 ja 2/3 kokoisiin osiin. Päätyharkkoa käytetään ikkunoiden ja ovien kohdalla. Lammilla on lisäksi esikatkaistu osakivi, eli normaaliharkko joka on esikatkaistu 1/3 ja 2/3 osiin. Me olemme hahmottaneet asian kuitenkin niiin, että ikkunoiden ja ovien kohdilta jää sen verran yli noita 20 ja 40 senttisiä päätyharkon "ei-pääty-kappaleita", että näillä saa melko pitkälti kompensoitua esikatkaistun ei-pääty-osakiven puutteen. Vai saako? Loput täytyy sitten pätkiä, mutta toisaalta pätkimistä tulee muutenkin jonkun verran, sillä tiukasta mitoituksesta johtuen aivan kaikki aukot eivät ole 2M moduulissa. Lujallahan on puolen harkon ladonta, eli moduuli on 3M.

      Poista
  5. Meillä päädyttiin lopen lopuksi betonielementtiin. Kilpailutettiin varmaan kaikki mahdolliset ja loppujen lopuksi kisaa käytiin Basson kahiharkkotalon ja kahden betonielementtivalmistajan välillä "sorapatjalta runko pystyyn" sisällön mukaan. Päädyttiin saksalaiseen elementtivalmistajaan, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu ettei ollut ehkä kuitenkaan ihan paras ratkaisu. Elementtikuvien ja lujuuslaskelmien tekemiseen on mennyt pian 2 kuukautta ja talvi painaa päälle. No, kulutimme ajan sitten tekemällä itse anturat lautamuoteilla ja säästimme muutaman tonnin.
    Sami RintaWillasta

    VastaaPoista
  6. Loppupeleissä ainakaan lammilla ei ole väliä vaikka talo ai olisikaan moduulissa. Itse en leikannut ainuttakaan harkkoa vaan parilla vanerisoirolla, kakkosnelosella ja muottilukolla hoidin vajaat kohdat. Helpompi leikata pala styroxia väliin kun koko harkkoa vaikka sekin menee kunnon välineillä kun voihin. Betonihan ne kolot umpeen valaa kuitenkin.

    Jos teet ikkunoita lähemmäksi kun 80cm nurkasta niin joudut kuitenkin muotittamaan myös ikkunanpielet joka tosin ei ole mikään monen tunnin homma.

    280m2 talo lammin harkoilla ja hukkapaloja viallisista harkoista ja paloista tuli noin kottikärryllinen. Yksikään seinä ei ollut moduulimitassa ja suurin osa ikkunoista alkoi moduulijakoon sopimattomasti että päätyharkkoa ei voinut käyttää.

    Itse valoin muuten toisen kerroksen seinät suoraan 2,7 metrin korkeuteen asti että sain ontelolaatat kolmannen kerroksen välipohjaan aikataulussa. Yksi harkko hajosi valussa. Oma mokam rikottu kulma ja sen olin unohtanut tukea etukäteen. Joillain toimittajilla valuja joutuu tekemään metrinkin välein mutta en tiedä miten oikeasti on.

    VastaaPoista
  7. Tervehdys! Olisi mielenkiintoista kuulla, miten kävi: tuliko palastelulla säästöä Lammin ja Lakan kokonaistoimituksiin verrattuna? Painin man projektini kanssa nimenomaan tässä vaiheessa parhaillaan. Muutenkin tilannepäivitys olisi kiinnostava!

    Heikki

    VastaaPoista