perjantai 13. syyskuuta 2013

N.I.M.B.Y

"Nimby (Not In My Back Yard, "ei minun takapihalleni") tarkoittaa lähialueille suunniteltujen epämiellyttäväksi koettujen rakennusprojektien vastustamista. Tyypillinen nimby-ilmiö on esimerkiksi syrjäytyneille tarkoitetun asuntolan rakentaminen asuntoalueelle. Asukkaat voivat periaatteessa olla samaa mieltä asuntolan tarpeellisuudesta, mutta käytännössä he eivät halua sitä omalle asuinalueelleen vaan jonnekin muualle." (lähde: Wikipedia)

"Kylähullu on kylässä asuva ihminen, jonka käyttäytyminen ja olemus poikkeavat kylän sosiaalisen yhteisön normistosta. Kylähullulla voi olla kielteissävytteistä leimaa, mutta se voi olla myönteinenkin ilmaus. Nykyisin joillakin paikkakunnilla valitaan esimerkiksi Vuoden kylähullu, joka voi olla arvonimi kylän asioita ajaneelle tai muuten ansioituneelle kyläläiselle." (lähde: Wikipedia)

Inspiraatio näihin raapustuksiin tulee joskus kiertotien kautta. Tällä kertaa kiitokset menevät sille herrasmiehelle tai -naiselle, joka eilen koristeli lupakylttimme kauniin harmaalla spraymaalilla. Kiitos!

Omalla top-10 inhokkilistallani nimbyys nousee hyvin lähelle kärkeä, ei nyt ehkä ihan hommafoorumin ja Ku Klux klaanin tasolle, mutta kuitenkin. Asuntoja vammaisille? Muuten kyllä, mutta asuntoni arvo laskee ja ovat vähän outoja muutenkin. Pyöräteitä Mechelininkadulle? No chance, joutuisin kävelemään 10 m lisää autolleni. Kaupungin vuokra-asuntoja? Periaatteessa kyllä, mutta lapseni saavat koulusta huonoja vaikutteita. Työvoimaa ulkomailta? Hyvä idea, paitsi että ne vievät kaikki naiset. Uusia naapureita 5000 m2 kartanotonttini laidalle? Fuck you, not in my backyard.

Mitä sitten tapahtuu kun risteytetään Nimby ja kylähullu? Kuten wikipediakin sanoo, kylähulluus on pohjimmiltaan myönteinen ilmio. Jokaisella alueella pitäisi olla hahmo, jota lapset hieman pelkäävät, mutta joka ei tee pahaa kärpäsellekään. Jokainen kylä tarvitsee oman hullunsa, ja tämähän on erityisen totta diplomi-insinöörien kansoittamassa Espoossa ;-) Kylähulluus yhdistettynä nimbyyteen onkin sitten toinen juttu, koska tällaisen henkilön luova energia suuntautuu pääosin kanssaihmisten piinaamiseen, sekä kaiken muutoksen raivokkaaseen vastustamiseen. Ja nimby-hullun kanssahan mikään järkiperäinen keskustelu ei ole mahdollista, koska hän on oikeassa ja me muut väärässä.

Onneksi nimbyys ei yleensä kuitenkaan ole mikään vallitseva olotila, hulluudesta puhumattakaan. Tänään tontilla käydessämme vanhempi päiväkävelyllä oleva vanhempi herrasmies tuli oikein kädestä pitäen pahoittelemaan, että tällaista tapahtuu. Myös kuulemiset ovat sujuneet erinomaisen leppoisissa merkeissä ja lämpökaivojen paikatkin saatiin sovittua hyvässä yhteisymmärryksesä. Eli kivalle alueelle olemme edelleen muuttamassa, pienistä takaiskuista huolimatta.

Onkohan sitä paitsi melko nimbyä olla haluamatta nimbyjä omalle takapihalleen? Hmm. Jossain kai niidenkin pitää asua. 

Hyvää viikonloppua!


5 kommenttia:

  1. Loistava kirjoitus! Itse rakennan uudelle asuinalueelle ensimmäisten joukossa, joten tulevaisuus vasta näyttää, millaisia nimbyjä ja kylähulluja porukkaamme mahtuu :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä varmaan sitten sieltä naapurialueelta löytyy joku, joka vastustaa koko uutta asuinaluetta :) Nimbyilyä kai sekin. Toivottavasti porukastanne tulee sopivan heterogeeninen ja positiivisella mielellä varustettu! Muutama hyvä naapuri auttaa kummasti.

      Poista
    2. Itse ainakin ajattelin ryhtyä nimbyksi jos vain suinkin voin! Kylähulluksi minusta ei ole, harmi. Tosin, meikäläisen nimbyvaikuttamiset ei taitais kovin pitkälle kurottua, siinä kun on kaksi rakentamatonta tonttia enää mihin voin kourani ulottaa. Taitaa siis jäädä tämäkin.

      Tsemppiä! :)

      Poista
  2. "Tyypillinen nimby-ilmiö on esimerkiksi syrjäytyneille tarkoitetun asuntolan rakentaminen asuntoalueelle"

    Asemakaava määrää tontin käyttötarkoituksen. Mikäli asuinkäyttöön tarkoitettuun kiinteistöön halutaan perustaa asuntola on haettava muutos asemakaavaan.

    On helppo tuomita ko. muutosta vastustava NIMBY:lijäksi - "mitä sillä on vammaisia tai syrjäytyneitä vastaan", ellei ymmärrä kokonaisuutta.

    Tuon asemakaavan muutoksen jälkeen on kiinteistön omistajalla laillinen reitti avoinna mille tahansa asuntolatoiminnalle. Jos (luonnollisesti yleensä itse muualla asuva) kiinteistön omistaja tuumaa välittömästi asemakaavan muutoksen jälkeen saavansa parempaa tuottoa alkoholistien tai huumeidenkäyttäjien majoittamisesta kehitysvammaisten sijaan niin toimintaa ei voi enää mitenkään estää.

    On sinisilmäistä uskoa, että yksityishenkilön vaaleanpunaiseen pumpuliin käärittyä huono-osaisten tai kehitysvammaisten asuntolahanketta ei todellisuudessa ajettaisi eurot silmissä kiiluen. Juoppo ja narkkaripaikoista on huutava pula ja "markkinahintakin" siten kovempi. Vahvistamattoman tiedon mukaan alkoholistin asuntolapaikasta tienaa jopa 4000€/kk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista.

      Tiedostan kyllä, että kaavamerkintä AL mahdollistaa monenmoisten asuntoloiden (mielenterveys, alkoholi, vammaiset, jne) sijoittamisen kaavoitetulle alueelle. Asiastahan on väännetty kättä myös Espoossa.

      Tämä tietysti johtaa argumenttiin, että "kyllähän minä ne vammaiset ottaisin", mutta kun tontti myydään ja tulee alkkarit ja narkkarit jne. Varmaan monen kohdalla rehellinen mielipide, ja jossain määrin ymmärrettäväkin. Oikean Nimbyn kohdalla tämä on kuitenkin pelkkä veruke, koska tällainen ihminen vastustaa kaikkea muutosta/erilaisuutta, vammaiset mukaanlukien: http://www.hs.fi/kaupunki/a1370663138491.

      Myönnän kyllä, että alkoholistit ja narkkarit ovat jonkinmoinen rajatapaus, ja joissain tapauksessa voi olla perusteltua olla kaavoittamatta tällaista toimintoa tiettyyn paikkaan, kuten päiväkodin/koulun viereen tms.

      Ongelma kai periaatteessa voitaisiin ratkaista siten, että luodaan oma kaavamerkintänsä ns. hankalille tapauksille, kuten alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät. Tai vaihtoehtoisesti tällaiset tapaukset voitaisiin laittaa sosiaali ja terveydenhuoltoon kaavoitetuille tonteille kuten YS. Epäilenpä vain, että tässä tulee jo perustuslaki vastaan, eli ihmisten yhdenvertaisuudesta on kysymys. Kuinka monta kaljaa illassa saa ottaa että kelpaa "harmittomien" asuntolaan?

      Jos siis hyväksytään se perusajatus, että asuntoloita tarvitaan ja asuntolaksi kaavoitetulle tontille voi tulla minkälaisia asukkaita hyvänsä, mistä muusta vastustuksessa on kysymys kuin nimbyilystä? Minne ne asuntolat sitten pitäisi tiheästi kaavoitetuilla alueilla perustaa? Keskelle metsää? Teollisuusalueelle?

      Poista