sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

TOP6 säästökohteet

Viime viikot ovat olleet sen verran kiireistä aikaa, että bloggaaminen on pakostakin jäänyt hieman vähemmälle. Tuntuu, että noin miljoona asiaa pitäisi saada hoidettua, ennenkuin tämä raksa painuu hyvin ansaitulle kesälomalle. Seuraavassa poimintoja tuoreimmista tapahtumista, olkaa hyvät.

Eräs tapaamamme talokauppias väitti, että pientaloprojektin aikana joutuu tekemään noin 2000-3000 valintaa, enkä tähänastisen kokemuksen perusteella lähtisi kyseenalaistamaan väitteen todenperäisyyttä. Toiset valinnoista ovat hyvin pieniä, kuten keittiön vetimien pituus, ja toiset hieman isompia, kuten talon runkomateriaali. Jälkimmäisen suhteen olemme edelleen aika lailla alkupisteessä, vaikka valinta täytyisi tehdä mielellään elokuun aikana, jotta rakennesuunnittelu saadaan alkuun ja rakennuslupahakemus sisään.

Tarjoukset talopaketeista lähtivät kuudelle valmistajalle, joista yksi tarjoaa avaimet käteen toimitusta, kaksi tarvikkeita vesikattoon asti, ja kolme suppeampaa harkkojen ympärille kerättyä materiaalipakettia. Positiivista on, että saimme tarjoukset viideltä ehdokkaalta, ja vieläpä melko lailla inhmillisessä ajassa (pari viikkoa). Kuten arvata saattaa, tarjousten keskinäinen vertailu on ollut hyvin hankalaa erilaisista toimitussisällöistä johtuen, mutta ainakin se taitaa olla selvää, että lusmuillen emme tästä projektista selviä. Mikä on sinänsä harmi, koska saimme avaimet käteen firmasta erittäin hyvää palvelua ja olisimme heiltä talon kernaasti ostaneet, jos vain rahat olisivat riittäneet. Toivoa budjetin riittävyydestä antaa kuitenkin se, että avaimet käteen tarjous ei nyt aivan järjettömästi mennyt yli, eli oman nahan hienoisella likoon laittamisella sekä täsmäsäästöillä homma saattaisi jopa onnistua, ja vieläpä pankkia tyydyttävällä tavalla.

Käytännössä tämä oman nahan likoon laittaminen tarkoittaa urakoiden ja materiaalien pilkkomista pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Sitten pitäisi enää tietää, missä suurin osa ilmasta oikein majailee, ja puhaltaa se pois. Helppoa kuin heinänteko... vai onko. Kannattaako talopaketista kilpailuttaa esim. ikkunat, ovet, ja vesikatto erikseen, vai sulaako hyöty pienostajan huonompiin tarjouksiin? Eräs toimija väitti, että talotoimittaja X nappaa tällaisesta "rautakauppatavarasta" parikymmentä pinnaa välistä, kun taas rautakauppiaan leipä lasketaan yhden käden sormilla. Hyökkäyksen paikka? Entäs sitten urakat, kuinka paljon kannattaa pilkkoa ennenkuin rajapintojen välille vaanimaan jääneet lisätyöt potkivat takaisin? 

Yksi meidän projektin hyvistä puolista on, että hommalla ei ole mikään erityinen kiire, joten aikataulut voidaan laatia hieman normaalia väljemmiksi, ja näin ollen vähentää mahdollisesti pitkiksi menneistä urakoista koituvaa häslinkiä. Aiomme käyttää VTJ:n palveluita ainakin myös aikataulujen laadintaan sekä isojen urakka/materiaalisopimusten tsekkaamiseen.

Entäs ne täsmäsäästöt? Olemme peranneet tämänhetkisiä oletutuksia hieman tiheämmällä kammalla ja yrittäneet etsiä "nice to have" asiat, joista ei nyt niin kauheasti ole iloa jokapäiväisessä elämässä, mutta jotka kuitenkin maksavat yllättävän paljon. Tässä TOP6-lista, säästöarviot aika pitkälti hatusta:

  1. Keittiö-KHH: Ikean keittiöt ja kodinhoitohuoneethan ovat tunnetusti hinta-laatusuhteeltaan ehdotonta kärkeä, joten miksipä ei. Kuulemma tee-se-itse asennuskin on entistä helpompaa seinään tulevien metallikiskojen myötä. Mallistokin on sopivasti uudistunut. Säästöpotentiaali: 5000 €?
  2. Olohuoneen isot ikkunat: Kyseisen konstruktion pystyy tekemään myös puu-alumiinisena, jolloin karmit ovat täysalumiinisia paksummat, mutta hintalappu ohuempi. Ulkonäkö on hieman erilainen, mutta ainakin itseäni miellyttävä, sillä noista täysalumiinisista tulee hieman sellainen Nokia-lasitalofiilis. Säästöpotentiaali: 4000 €?
  3. Taloautomaatio: KNX olisi kiva, mutta tarvitseeko niitä valoja ynnä muita härveleitä nyt välttämättä päästä säätämään yhdestä pisteestä? Sitä paitsi, erään talon KNX ei parin vuoden raivokkaan säätämisen jälkeen tiettävästi toimi vieläkään.. No, harkinnassa on vielä karvalakkimallin ottaminen, joka kuitenkin mahdollistaisi ominaisuuksien lisäämisen tulevaisuudessa. Säästöpotentiaali: 3000 - 10000€?
  4. Vesikate: Meidän katosta tulee kaavamääräyksien vuoksi tavanomaista loivempi (1:9), mikä valitettavasti supistaa vesikattovaihtoehdot konesaumattuun peltikatteeseen ja huopaan. Konesaumattu on hienon näköinen ja kestääkin pitkään, mutta vaatii siinä määrin käsityötä, että hintalappu on sen mukainen. Huopakattoa emme olisi mökki-assosiaation vuoksi tuskin edes harkinneet, mutta arkkitehtimme kehoituksesta olemme avanneet mielemme myös huovalle. Järkiratkaisun huovasta tekee meidän tapauksessamme se, että loivan kattokulman vuoksi kate näkyy korkeintaan sadan metrin päähän tielle, jolloin on aivan yksi ja sama mistä materiaalista se on tehty. Ja huovan päällehän voi laittaa sen konesaumatun "sitten kun on rahaa". Säästöpotentiaali: 5000 €?
  5. Portaiden lasikaiteet: Portaiden sisäkaiteethan voi tehdä joko lasikaidekonstruktiona, tai sitten latoa harkkoa siihen väliin. Lasikaiteet tuovat portaikkoon kivasti valoa ja siroutta, mutta myös maksavat aika pirun paljon. Kivinenkin on ihan ok, joten miksipä ei. Säästöpotentiaali: 3000 €?
  6. Ulkoseinät: Tämä on ehkäpä se hankalin juttu, sillä itse seinämateriaali maksaa vain muutaman kymppitonnin, mutta pystytysurakan ja muiden materiaalikytkösten kautta aiheuttaa kuitenkin kuusinumeroisen loven lompakkoon. Oletuksena on, että kevytsoralla pääsee keskimäärin halvemmalla, mutta tässä paino on hyvin vahvasti sanalla keskimäärin. Talopeli antaa kevytsoralla tehdyn talon hinnaksi noin kymppitonnin vähemmän valuharkkoon verrattuna, mutta tähän arvioon ainakin itse suhtaudumme suurella varauksella. Mikäli jollakulla on tarjouksiin perustuvaa täsmällisempää arviota asiasta, olisimme erittäin kiinnostuneita kuulemaan lisää....
Ensi viikolla alkaa sitten loppukiri ennen reissua alpeille. Kahden viikon aikana pitäisi saada aikaiseksi ainakin rakennesuunnittelijan valinta, LVI-suunnittelijan valinta, VTJ:n valinta, palaveerattua maanrakentajien ja talotoimittajien kanssa, pohdittua pihasuunnitelmaa, talon värejä, sekä tehtyä sopimus purkufirman kanssa. Eipä käy ainakaan aika pitkäksi :-)

14 kommenttia:

  1. Terve!

    Meille ainaki yks säästökohde oli puuverhoillussa talossa on naulata ite ulkoverhous paikalleen ja hoitaa ite ulkomaalaus: säästö lähes 10 000€!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vinkki puurakentajille, kiitos! Meillä tämä ei valitettavasti onnistu kun harkkoon tulee rappaus päälle, ja sitä emme uskalla lähteä itse askartelemaan.

      Poista
  2. Hei! Meillä on katto 1:9, ja meille sanottiin, ettei peltikattoa edes saa - valmistajat eivät anna takuuta näin loivalle. Huopa jäi käytännössä ainoaksi (järkeväksi) vaihtoehdoksi. Mutta todellakin, kun katto on noin loiva, ei materiaali sieltä minnekään näy. Ja huopa on paljon äänettömämpi sateella! Tänään meille vasta asennetaan alus- ja pintahuopaa, mutta luulen että hyvä tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1:9 kattokulmalla ei tosiaan saa valmista peltikattoa, ainoastaan paikalla käsityönä tehdyn aidon konesaumatun peltikaton. Huopa kuitenkin meillekin todennäköisesti tulee, varsinkin kun laskeskelimme ettei katto tule näkymään edes tielle. Katoksien katot saattaa joku nähdä, mutta ei se huopa niin pahalta edes näytä. Kiertelimme eilen autolla pitkin Espoon omakotialueita katselemassa talojen ja kattojen värejä, ja yllättävän vaikeaa oli vähänkään loivempikattoisesta talosta kattoa nähdä.

      Poista
  3. Meillä lasikaiteet toivat lisähintaa puuportaisiin pari sataa - ei siis juuri mitään. Portaat tulivat maksamaan 4500€, millä hinnalla emme varmaan olisi saaneet betoniportaita pinnoitettuja ja lasikaiteilla. Ollaan erittäin tyytyväisiä ratkaisuun. Nuo puuportaat ovat kauniit ja avarat - betoniportaat etenkin betonikaiteilla olisivat olleet paljon raskaammat.

    Keittiössä olisimme säästäneet 5000€, jos olisimme ottaneet sen Virosta (Arens keittiö). Laatu vaikutti hyvältä, hinta olisi sisältänyt asennuksenkin. Meillä vaan oli niin paljon vastoinkäymisiä, että halusimme ottaa varman päälle ja päädyimme Puustelliin.

    En tiedä keneltä avaimet käteen- firmalta olette saaneet tarjouksen, mutta meidän kohdalla Basson tarjous olisi lopulta ollut halvempi kuin näin urakoita pilkkomalla tehty toteutus. Silloin hinta tuntui liian kovalta ja yritimme säästää kilpailuttamalla urakat itse.

    VastaaPoista
  4. Itse mietin pitkään taloautomaatiota. KNX:ää, EBTS:ää... Asiaa kauan harkittuani sydäntä raastaen luovuin raskaammasta automaatiosta ja piirrätin suunnitelmat Oumanin kevytversiolla.

    Keskustelin kerran KNX:stä erään talokauppiaan kanssa, joka kertoi, että KNX:n valo-ohjaus voi olla helppo ja hyvä isännälle, mutta muu perhe ei sitä osaakaan kunnolla käyttää. Vaikka kaikista teknisistä vimpaimista pidänkin, voi myös tavallinen valokatkaisija olla aikamoista automatiikkaa (päälle/pois) verrattuna epäonnistuneeseen taloautomatioon.

    Kannattaa vierailla Selegan sivuilla: http://www.selega.com/selega/Sudenkuoppia.html

    Selega System (www.selega.fi), aiemmin Jolle Tekniikka vaikutti ihan mielenkiintoiselta. Vähän harmittaa, etten tuohon Selegaan sen enempää perehtynyt.

    Valojen ohjaamiseen voisi Talomat olla myös ihan ok.

    Olette näihin saattanut perehtyäkin, ajattelin kuitenkin mainita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset hyvistä kommenteista! Olemme vielä sen verran perusasioiden äärellä, että noiden taloautomaatiojärjestelmien tarkempi kartoitus on tekemättä, tämän vuoro joskus syksymmällä.

      Vaikka "sudenkuoppia" kirjoittajalla epäilemättä on oma lehmä ojassa, teksti sinänsä on täyttä asiaa ja on monet pointeista ovat sellaisia, jotka itseänikin ovat askarruttaneet. Omissa papereissani KNX:n suurin etu on juurikin laajennettavuus, mutta tästähän ei ole mitään takeita, vaan asia riippuu pitkälti standardin kaupallisesta menestyksestä tulevaisuudessa. Ja esimerkkejä epäonnistuneista standardeistahan piisaa.... Sitä paitsi en ole ihan varma, kuinka paljon järjestelmää tulisi loppujen lopuksi päivitettyä vs. suljettu järjestelmä perusjutuilla.

      Ja ehkä tärkein: "vanhemmiten" into kaikenlaiseen ylimääräiseen tekniikan kanssa säätämiseen on pitkälti lopahtanut, ja kotona sitä tahtoisi tehdä ihan muita juttuja, vaikka esim. KNX-ohjelmointi saattaisi pienen harjoittelun jälkeen onnistuakin. Vaihdoin PC:n mäkkiinkin kun ei enää huvittanut se rassaaminen...

      Poista
    2. Kävin läpi jokseenkin saman harkintaketjun. Itsekin varmasti jaksaisin hetken leikkiä automaation ohjelmoinnilla. Automaatio on vaan aika kallis kertakäyttölelu.

      Viimeinen naula automaation arkkuun oli omalla kohdallani lattialämmitystermostaatit ja iv-kone, joissa molemmissa on omat ohjelmointinsa. Ovat toki erikseen ja toisistaan irrallisia. Mutta jos haluan vaikka tiputtaa lämmitystä ja ilmanvaihtoa työpäivän ajaksi (säästö on varmaan minimaalinen), se onnistuu ohjelmoitavien termostaattien ja iv-koneen kautta. Lattialämmitystermostaatista olisi saanut myös automatioon kytkettävän version, mutta en sitten ottanut sitäkään.

      MLP:n iv-koneen ja lattialämmityksen kaupannut taho oli vahvasti sitä mieltä, ettei noita juuri tarvitse säädellä, ellei itse ihan välttämättä halua harrastella. Vielä kun muistaa, että ilmanvaihdon radikaali laskeminen talon ollessa tyhjänäkin voi aiheuttaa ongelmia rakenteisiin, ei paljon tee mieli kokeilla :)

      Poista
  5. Ja täältä ehdoton ääni huopakatolle! Helppo asentaa (ainakin noin loivaan kattoon), äänetön ja kestävä. Katepalilla on erilaisia kuoseja ja värejä, ei tarvitse välttämättä laittaa sitä peruspalahuopaa, jota on kaikkialla, jos ei miellytä.

    Keittiö, kuten nämä kaikki muutkin valinnat, ovat makukysymyksiä. Itse olin yllättynyt Domuksen hinta/laatu -suhteesta. Tosin keittiöasennus on vasta edessä, joten ihan heti en osaa sanoa laadusta käytännössä. Etuna Ikeaan on, ettei tarvi itse kasata (noh, kasaaminen on kivaa) ja kaappien koot voivat olla muutakin kuin vakiomittoja (auttaa tilankäytössä).

    Olisinkohan nyt hämmentänyt tätä soppaa tarpeeksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää hämmennystä kiitos!

      Huopapalaa ei noin loivalle katolle ilmeisesti edes saa (min 1:5) vaan materiaalina olisi tiivissaumakate, Katepalin tuotenimellä TopTite 6. Tuo menee nimensä mukaisesti 6 asteeseen saakka, eli kaltevuuteen 1:10. Värivaihtoehtoja 5 erilaista, joista meille kyseeseen tulisivat lähinnä harmaa tai musta.

      Poista
  6. "Eräs tapaamamme talokauppias väitti, että pientaloprojektin aikana joutuu tekemään noin 2000-3000 valintaa, enkä tähänastisen kokemuksen perusteella lähtisi kyseenalaistamaan väitteen todenperäisyyttä." Mun mielestä tämä luku on täysin alimitoitettu! :) Valinnat ovat vaikeita, ja aikaa niihin tuntuu palavan tolkuttomasti. (ehkä tämä johtuu myös siitä että sama valinta tehdään meillä useaan kertaan, kun mieli muuttuu jatkuvasti)

    VastaaPoista
  7. Ja vielä tuohon keittiö-kodari kalustukseen.. Me säästetään (näillä näkymin, kaikki laskut ei oo vielä tullu) noin 20 000€ ku kaikki kalusteet tulee puusepän kautta + saadaan lisäksi extrajuttuja: laatikot/kaapit omien mittojen mukaan (ei tarvi yrittää miettiä standardimittoja), "terässokkeli" useita satoja halvemmalla verrattuna isoihin kalustefirmoihin, vaihtoehtoja tosi iso määrä (voi tilata usealta eri toimittajalta) ja rungot tulee sitä mukaa ku talo valmistuu! Että jos löytyy puusepänliikettä lähettyviltä niin suosittelen! :)

    VastaaPoista
  8. Rakennamme betonielementtitaloa ja voimme lämpimästi suositella! Versus harkkotaloon, josta myös pyysimme aikanaan tarjouksen, tuli tämä edullisemmaksi. Harkkotaloa rakentaessa materiaali on alkuun edullisempi mutta tulee huomioida, että pystytys kestää kauemman aikaa ja näin ollen työvoimaa ja se jos jokin on kallista rakentamisessa. Elementit pystytetään, riippuen talon koosta, 1-3 päivässä. Lisäksi harkkotaloon rappaus maksaa helposti 30 000 kun taas hyvän betoniseinän voi maalata (nelinumeroinen luku). Rakentamisessa kalleinta on työvoima. Jos yhtään pystyy käsittelemään vasaraa,voi saada isojakin säästöjä aikaiseksi, materiaalit kun tarvitsee joka tapauksessa. Silloin kun joutuu käyttämään vierasta työvoimaa, on tuntihinnalla palkattu työntekijä suurimmaksi osaksi edullisempi kuin urakka, tosin tässä tulee tietää tekijä/mahdollisuus valvoa työtä (ja tietää mitä valvoo).

    VastaaPoista