Valaistussuunnittelijaa etsimässä

Ennen varsinaista asiaa kuitenkin nopea päivitys raksatoimiston viime päivien tapahtumista: 

Rakennustarkastaja kävi viime perjantaina loppukatselmoimassa purku-urakan. Tuli autolla ja totesi, että "eipä näy mökkiä", ja ajoi sitten pois. Melko suoraviivaista, mutta hyvä näin. Purku-urakoitsijaan olemme olleet varsin tyytyväisiä, joten voimmekin nyt hyvillä mielin ojentaa tämän projektin ensimmäisen ruusun, kiitokset vain Delete. Hinta oli halvin, homma pelasi, ja jälki oli siistiä maasta löytyneitä lasinsiruja lukuunottamatta. Toivottavasti saamme jakaa näitä vielä paljon lisää :-)

Maanrakennusurakan kilpailuttaminen on vielä kesken, mutta jo tässä vaiheessa on hyvä todeta, että melko hämmentävästä liiketoiminnasta on kyse. Aiheesta lisää sitten, kun nimet ovat paperissa ja paperin omistaja selvillä.

Käynnissä on myöskin runkopaketin kilpailutus, eli olemme lähettäneet tarjouspyynnöt harkot-ontelot-betonit kombosta 400-millisten valuharkkojen valmistajille. Mukana ovat HB, Lammi, Lakka, Luja, sekä Rudus. Tästäkin aiheesta lisää voittajan ratkettua.

Ja sitten asiaan: Seuraava isompi suunnittelunakki olisi näet sähkösuunnittelu ja tämän yhtenä osana valaistus. Hommahan hoituu loogisimmin siinä järjestyksessä, että ensin suunnitellaan valaistus, ja sitten sähkö. Asiaa mutkistaa kuitenkin se, että valaistuksen suunnittelu on jonkinmoista harmaata aluetta, jossa häärii monenmoista toimijaa. On arkkitehtiä, sähkösuunnittelijaa ja sisustussuunnittelijaa. Me olemme järkeilleet asian niin, että koska otamme sisustussuunnittelijan joka tapauksessa ainakin ykköskerroksen sisustusta (värit, pintamateriaalit) miettimään, saisi tämä sama henkilö tehdä myös valaistussuunnitelman. Sitten pitäisi vain löytää ihminen, jonka kanssa olemme sisustuksellisesti samalla aaltopituudella, ja joka on tehnyt valaistusta ennenkin. Ei ole niin helppoa kuin kuvittelisi, eli vinkit jälleen tervetulleita!

Miksi emme sitten teetä valaistussuunnitelmaa sähkösuunnittelun kylkiäisenä? No, makuasioitahan nämä, mutta jostain syystä sähkösuunnittelijat tuntuvat suosivan yleisvalaistuksen toteuttamista halogeenispottien avulla, mikä ei meitä oikein puhuttele. Meidän toiveenamme olisi tehdä yleisvalaistus pääosin epäsuorana valona, mikä vaatii hieman viitseliäisyyttä suunnitteluvaiheessa, mutta maksanee toivottavasti vaivan. Tässäkin asiassa työnjako suunnittelijoiden välillä on tosin kaikkea muuta kuin selvä, eli kuka loppupeleissä piirtää kattojen alaslaskuihin tulevat epäsuoran valaistuksen vaatimat rakenteet, onko se valaistussuunnittelija vai kuka? No, eiköhän tämäkin asia selviä kunhan saadaan sopiva henkilö asiaa pohtimaan.

Toinen valaistukseen liittyvä toiveemme on päivänvalo. Olemme nykyisessä kodissamme tykästyneet 5500 K päivänvalolamppuihin, joten toivomme päivänvaloa myös uuteen kotiin. Päivänvaloahan saa nykyään tehtyä sekä loisteputkilla että ledeillä, joten valinnanvaraa riittää. Vai riittääkö. Valitettavasti on nimittäin niin, että osa kaupassa olevista led-lampuista tuottaa aivan hirvittävää vihreään ja/tai lilaan kallellaan olevaa valoa, jota ei hyvällä tahdollakaan voi päivänvaloksi kutsua. Asian voisi kuitata omalta osaltani valokuvaamisen (ja erityisesti kuvankäsittelyn) aiheuttamaksi white balance -oireyhtymäksi, mutta kun Erikakin ledien värivirheet monen messutalon kohdalla huomasi, saattaa ongelma olla jopa ihan todellinen. Markkinoilla on tiettävästi jo ihan laadukkaita päivänvaloledejä, mutta kyllähän tässä suunnittelijalta jälleen vaaditaan jonkinmoista perehtymistä uusimpiin ratkaisuihin.

Yleisesti ottaen yritämme kotimme valaistuksessa panostaa mieluummin valoon kuin valaisimiin. Tämä on budjettinsa kanssa tuskailevan rakentajan kannalta siinäkin mielessä hyvä ratkaisu, että design-valaisimiin saa kyllä upotettua huikeita summia rahaa, kun taas esimerkiksi epäsuoran valon saa suhteellisen edullisestikin, kunhan sen tekee rakennusvaiheessa eikä vasta myöhemmin.

Taidammepa siis, kaikkine toiveinemme, olla valaistussuunnittelijan kannalta melko hankalia asiakkaita. Pahoittelut tästä jo etukäteen!

Keittiösuunnittelua: Kvik

Kävimme tänään Espoon Kvikissä piirtämässä keittiöllemme ilmettä, ja täytyy sanoa että palvelu pelasi. Keittiösuunnittelija ymmärsi mitä halusimme ja olemme ainakin vielä tyytyväisiä suunnittelun tulokseen. Kahden tunnin aikana kävimme aluksi hyvin nopeasti läpi koko talon suunnittelua vaativat tilat ja sen jälkeen siirryimme päämielenkiinnonkohteeseemme eli keittiöön. Alunperin ajatuksena oli saada myös kodinhoitohuone piirrettyä samalla, mutta kun aika alkoi lähennellä loppuaan totesimme yhdessä myyjän kanssa että tehdään mielummin keittiö kuntoon hintoja myöten ja varataan kodinhoitohuoneelle uusi aika. Tuolla uudella kerralla voimme sitten hioa keittiötä vielä lisää, varmasti tässä kuvia katsellessa ja ratkaisuja miettiessä tulee vielä uusia ideoita ja toiveita.

Päädyimme vetimettömään mattavalkoiseen oveen sormiuralla. Tasomateriaalina on vahvoilla puu, meillä kuvissa tammi, mutta lopullisen puulajin ja sävyn voimme päättää vasta lattia- ja seinämateriaalivalintojen jälkeen. Puutason valitsimme 6cm paksuna normaalin 3cm sijaan. Oikeasti taso ei ole 6cm paksua vaan reunat on tehty kaksinkertaisesta tasosta ja piilossa tason alla ovat kannatinrimat, jotka nostavat tason oikealle korkeudelle. Hintaa ei tullut merkittävästi lisää mutta ulkonäkö miellytti meitä selvästi enemmän.

Keittiössä oikeasta alanurkasta vastapäivään kiertäen on itäseinällä side-by-side jääkaappi-pakastin ja sen päällä kippikaappi ja vieressä 40cm leveä kaappi, jossa vetolaatikot. Pohjoisseinällä on ensin korkea kaappi, jossa alhaalla laatikot ja niiden päällä integroituina uuni ja mikro ja ylhäällä kippikaappi. Seinällä seuraavina ovat integroitu tiskikone ja sen päällä 60cm kaappi, allas/roskis ja sen päällä 60cm kaappi ja kulmakaappi 3/4 ympyrällä pyörivällä hyllyllä ja päällä 2x60cm leveä kippikaappi, sekä ylhäällä kaksi kapeaa avohyllyä keittokirjoille. Länsiseinällä jatkuu vielä pala kulmakaappia ja sen jälkeen tulee 80cm leveä laatikosto, jonka päällä on induktiotaso ja 90cm leveä liesituuletin. Tason ja liesituulettimen väliin tulee leveä ikkuna. Niemekkeessä on keittiön puolella 120cm laatikko ja toisella puolella kaksi 60cm leveää ja 33cm syvää kaappia, ja yksi 60cm leveä extrasyvä laatikosto.

Tältä se näyttäisi:

Vaikka muuten olimme keskenämme hyvin pitkälle samoilla linjoilla koko keittiön suhteen, olimme yhdessä yksityiskohdassa eri mieltä. En paljasta kumpi kannatti kumpaa, mutta mitä mieltä te olette? Kumpi pääty niemekkeessä näyttäisi paremmalta? Ensimmäisessä vaihtoehdossa kuvassa näkyy sauma päädyssä mutta tätä saumaa ei luonnollisesti ole oikeasti vaan päätylevy on yhtenäinen. Toisessa vaihtoehdossa taas päädyn ja pöytälevyn liittäminen toisiinsa tulisi kuvasta poiketen sormiliitoksella.

Vaihtoehto nro 1. Saumaa päädyssä ei ole vaan levy on yhtenäinen.

Vaihtoehto nro 2. Tasojen liitos toisiinsa olisi mahdollisesti sormiliitos.

Kumpi niemekkeen päädyistä saa enemmän kannatusta? (Emme lupaa valita voittajaa.)

Tästä on hyvä aloittaa keittiösuunnittelu ja katsoa saako moni firma aikaan kilpailukykyisen tarjouksen. Kvikin konseptissa pidimme erityisesti siitä että hinnoittelu on selkeää ja asiakas voi jokaisen osan kohdalla miettiä sen vaikutusta kokonaishintaan. Esimerkiksi jos tuo niemekkeen pääty tulisi kalustelevyllä maksaisi se vajaan satasen ja puusta tehtynä taas 530 euroa. Jos liittäisimme puupäädyn tasoon vielä sormiliitoksella, tulisi liitoksesta lisähintaa 510 euroa. Ja mitä tuo kaikki sitten maksaisi? Kun koneista on mukana vain liesituuletin ja hana, tulisi loppusummaksi puupäädyllä ja sormiliitoksella 9740 euroa. Jännityksellä odotamme seuraavan ehdokkaan loppusummaa.

Rakennuslupahakemus jätetty!

Kuten otsikosta näkyy, rakennuslupahakemus lähti eilen sähkösesti Espoon rakennusvalvonnalle. Yksi etappi takana päin ja monta monta edessä. Eiväthän ne kuvat ikinä täysin valmiit ole, juuri mietin pitäisikö tikkaat siirtää talon pohjoispuolelta eteläpuolelle, mutta onneksi sähköinen lupapalvelu mahdollistaa lupakuvien päivittämisen lupaprosessin aikana. Pisteet siitä Espoolle! Pohjat ja julkisivut tulevat varmaankin jossain vaiheessa näkyville omalle sivulleen kunhan saamme ne muutettua lukijaystävälliseen muotoon.

Seuraavaksi olisi sitten vuorossa naapurikuulemiset. Virallisella naapurikuulemislistalla on vajaa kymmenen naapuria, joista osa on taloyhtiöitä ja perikuntia, joten kuulemisten valmistuminen saattaa hieman kestää. Virallista arviota lupapäätöksen ajankohdasta emme ole vielä saaneet mutta omissa toiveissamme olemme ajatelleet lokakuun puoliväliä. Sitä ennen tuskin saamme päätöstä, emmekä yllättyisi vaikka aikataulu venyisi marraskuulle.

Talon värit

Espoon rakennusvalvonta on kiinnostunut mitä erilaisimmista asioista, ja talon värit ovat yksi niistä. Värimaailma on ikäänkuin jäänyt muiden kiireellisempien asioiden jalkoihin, mutta rakennusluvan jättöpäivän lähestyessä tähänkin asiaan olisi otettava kantaa. Onneksi valinnat eivät ole täysin sitovia, eli sävyjä pystyy jonkin verran säätämään aina varsinaiseen maalin sutimiseen asti. Isommat muutokset pitää kylläkin hyväksyttää rakennusvalvonnassa, esim jos katto vaihtuu mustasta/harmaasta punaiseen.

Koska emme rakenna tontille yksin, vaan samaan aikaan viiden muun perheen kanssa, värityksiä joudumme väkisinkin tarkastelemaan osana isompaa kokonaisuutta. Onneksi (?) kukaan ei ole näillä näkymin lähtemässä kovin radikaaleille linjoille, vaan suurin osa taloista näyttäisi seurailevan ajalle tyypillistä valkoinen seinä - tumma katto - tumma sokkeli - tummat ikkunanpielet kaavaa. Jotta tyylikäs ei kuitenkaan muuttuisi tylsäksi, tarvitaan jotain piristysruisketta mustavalkoista harmoniaa rikkomaan. Onneksi tällaista näyttäisi myös tulevan, eli keltaiset pylväät ja tumma puu toivotetaan myös yhteisen edun nimissä tervetulleiksi! Me kannamme kortemme kekoon melko vaatimattomalla tavalla, lähinnä laittamalla vaaleaa puuta sisääntulokatokseen, autotalliin, sekä mahdollisesti  myös terassirakenteisiin. Lopputulos on julkisivun osalta suurinpiirtein seuraavanlainen:

Kuten kuvasta näkyy, värimaailma on melko lailla luonnolliseen kallellaan, mikä ei välttämättä ole huono asia luonnon alkaessa suoraan tontin rajalta. Rappaus tulee olemaan hieman harmaaseen taitettu valkoinen, koska aivan vitivalkoisesta emme tykkää, ja mihin tahansa väriin päin taitettu valkoinen ei naapurien (oletettuuun) valkoiseen-valkoiseen oikein istu. Seuraavassa väriliuskat, jotkat näytön säädöistä riippuen voivat olla melko lähellä totuutta tai sitten jotain aivan muuta.

Ylläolevasta julkisivukuvasta puuttuu kokonaan autotalli, joka näillä näkymin tulisi olemaan kuultomaalattua puuta, kuten myös sisäänkäynnin rimoitus. Arkkitehdin ehdotuksesta lupakuviin menee Tikkurilan Valtti color 5080, joka myös tammensävyisenä tunnetaan. Kyseinen sävy miellyttää allekirjoittaneen silmää kovastikin, mutta Erika vielä hieman empii pitäisikö olla hieman tummempi ja/tai enemmän harmaaseen kallellaan. Kumpikaan meistä ei tahdo mitään punaiseen vivahtavaakaan puuosiin, eikä myöskään niin kovin yleistä tummanruskeaa. Onneksi tätä puuosien sävyä on kuitenkin aikaa hieroa ainakin vuoden verran, joten eiköhän se tästä pikkuhiljaa selkiydy. Makuasioitahan nämä, mutta jälleen kerran mielipiteet tervetulleita!

Back in business

Kesälomat on nyt vietetty, joten raksaus ja raksabloggaus pääsee pienen suvantovaiheen jälkeen taas täyteen vauhtiin! Alkuun muutama kuva Chamonixin reissulta, jossa ilmat suosivat ja ruoka oli hyvää. Alppikiipeilyä harrastavat lukijamme voivat arvuutella mitkä reitit ovat kyseessä :-) Ensimmäinen ainakin lienee asiaan vihkiytyneille varsin helppo...

Näennäisestä hiljaiselosta huolimatta on tontilla käynyt kesän aikana kohtuullinen myllerrys. Kahden päivän ahkeran kaivurinkäytön seurauksena saunamökki ja ulkovaja ovat nimittäin siirtyneet viimeisille leposijoilleen Ämmässuolle. Muutosten myötä paikka alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan oikeata rakennustyömaata, mummonmökki-idyllin väistyessä taka-alalle. 

Taka-alalle väistyvät toivottavasti myös inhat pirulaiset nimeltä punkit, joista eräs innokas yksilö pääsi maistelemaan Emilin polvitaivetta. Kuvan punkki ei liity tapaukseen.

Purku-urakka sujui kaiken kaikkiaan ilman suurempaa dramatiikkaa, joten voimme todeta olevamme urakoitsijaan varsin tyytyväisiä, mitä nyt yksi lasi oli ikävästi levinnyt keskelle ajoväylää. Lopullinen arvio seuraa, kunhan loppukatselmus Espoon rakennusvalvonnan kanssa on saatu kunnialla ohi.

Chamonixin jälkeen aika on kulunut pitkälti mökkeilyn merkeissä, mitä nyt asuntomessuilla tuli päiväseltään käytyä. Laiturinnokassa on ollut hyvää aikaa pohdiskella myös jäljellä olevia rakennuslupaan vaikuttavia päätöksiä, joista runkomateriaali ja alakerran pohjaratkaisu ovat varmaankin ne isoimmat.

Runkomateriaalin valinnassa olemme pitkällisen soutamisen ja huopaamisen tuloksena päätymässä valuharkkoon. Päätökseen vaikuttivat ensi sijassa materiaalin järeys (kiinnitettävyys), hyvä lämmönvarauskyky (viileä kesällä), sekä kilpailutettavuus. Kilpailuttamista haittaa kevytsoraharkkojen tapauksessa eritoten vaihteleva mitoitus. 400 millistä valuharkkoa kun tekevät ainakin Rudus, Luja, Lammi, Lakka (2 erilaista), sekä HB, kun taas kevytsoraa saa ainakin 350, 380, ja 420 millisenä. Lisäksi betonivalmistajilta saa ilmeisesti samaan pakettiin koplattua muita betonituotteita, kuten ontelolaatat, portaat, valubetoni, pihakivet, jne. Urakkahinnat ovat ilmeisesti melko samanlaiset kevytsoralle ja valuharkolle, joten harkkojen hintaero tulee ensisijassa valubetonista ja jossain määrin myös raudoituksista ja tarvittavasta nostokalustosta. Kevytsoraharkolle ylimääräisiä kustannuksia tulee ainakin laastista sekä roilotuksista. Erilaisista epämääräisistä lähteistä saatujen arvioiden perusteella valu ja kevytsoraharkon hintaero olisi maksimissaan 10 k€, mutta edellä mainittujen oheisvaikutusten jälkeen saattaisi jäädä jonkin verran pienemmäksikin.

Kyselimme ennen lomia palautetta kahdesta olkkarin pohjavaihtoehdosta, ja saimmekin sitä kiitettävästi. Kiitokset kaikille kommentoijille! Nythän näyttäisi siltä, että vaihtoehto 2, jossa keittiö on siirretty talon pohjoispuolelle, hakkaa alkuperäisen hahmotelman 8-0, joten raadin mielipide on kieltämättä varsin selvä. Olimme itsekin kallistumassa kakkosvaihtoehdon kannalle, joten keittiö tulee näillä näkymin siirtymään pohjoiseen. Tuossa alkuperäisessä kakkosvaihtoehdossa oli kuitenkin muutama ongelmallinen juttu, joita olemme tässä loman ohessa ratkoneet arkkitehdin kanssa. Alla uusi versio ykköskerroksen pohjasta.

Kuten kuvasta näkyy, suurimmat muutokset liittyvät olkkarin isoihin ikkunoihin ja parvekkeen oveen. Edellisessä versiossahan parvekkeen ovi sijaitsi suoraan ruokapöydän kohdalla, minkä vuoksi paikalle ajateltu 6 hengen pöytä olisi tullut liian pitkälle rappusten ja eteisen suuntaan. Asia on nyt ratkaistu siten, että parvekkeen tuplaovi tulee osaksi olkkarin ikkunoita, jolloin ruokapöydän saa tarvittaessa seinään kiinni. Toisena ongelmana oli eteläseinän iso ja kapea ikkuna, joka hankaloitti olkkarin kalustamista. Tämä ongelma ratkaistiin siirtämällä ikkuna toisen kerroksen tasolle samaan linjaan ison ikkunan toisen rivistön kanssa. 

Takka pysynee entisellä paikallaan, jolloin sohvalta on mahdollista tuijottaa niin takkaa, maisemaa, kuin telkkariakin omien mieltymysten mukaan. Takka tulee avautumaan kahteen suuntaan, suurinpiirtein alla olevan kaltaisesti:

Seuraavaksi ohjelmassa olisi rakennusluvan jättäminen sekä valaistus- ja sähkösuunnittelijan etsintä. Tielle ja maatöillekin pitäisi löytää tekijänsä, joten eipä tule aika taaskaan pitkäksi!