sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Tilasuunnittelua


Rakennusoikeutta tontillamme on 140 m2, minkä lisäksi kaavoittaja on (syystä tai toisesta) päättänyt, että ylemmän kerroksen kerrosala saa olla korkeintaan kaksi kolmannesta alemman kerroksen kerrosalasta.

Jälkimmäinen ehto toteutunee helpoiten tekemällä yksikerroksisen talon. Tällöin ongelmaksi saattaa kuitenkin  muodostua tontin kapeus, eli talo ei välttämättä mahdu tontin keskelle. Ongelman voi periaatteessa kiertää tekemällä talosta monimuotoisemman, mutta kaikki monimuotoisuus maksaa ja monimuotoinen talo kuluttaa enemmän energiaa kuin suorakaiteen muotoinen. Lisäksi yksikerroksisten talojen pohjista tulee helposti tehottomia ja sokkeloisia.

Toisena vaihtoehtona on 2000-luvun pientaloarkkitehtuurin tavaramerkki, eli korkea olohuone. Olemme joskus messuilla ihmetelleet, että miksi ihmiset rakentavat näitä ikkunavalmistajan märkiä päiväunia niin, että vastakkaisen talon korkeasta olohuoneesta on suora näkymä 5 metrin päässä sijaitsevan naapurin korkeaan olohuoneeseen. No, makunsa ja harrastuksensa kullakin. Meidän tapauksessamme korkea olohuone saattaa kuitenkin olla ihan varteenotettava vaihtoehto, sillä kyllähän tontin kulmalla olevaa kalliota varmaankin mielellään olkkarin sohvalta katselee hyvän viinin kera.

Olemme muuten tontilla käydessämme nähneet peräti kolme eläintä: kaksi peuraa ja yhden lumikon! Ja niitä kertoja on kuitenkin ollut vasta yhden käden sormilla laskettava määrä. Eli kyllä tämäkin puoltaa jonkinasteista olkkarin ikkunoihin panostamista.

Edellisen variaationa olemme miettineet, että kaksilappeisen pulpettikaton korkeampaan lappeeseen voisi rakentaa puolikkaan kerroksen, jolloin olkkarista tulisi hieman korkeampi kuin yksi kerros, mutta kuitenkin reilusti matalampi kuin kaksi kerrosta. Alla esimerkki tällaisesta talosta.




Kolmantena vaihtoehtona voisi olla ylimmän kerroksen toteuttaminen ullakkona (eli vesikaton sisään). Tämähän onnistuu niin harjakatolle kuin yksi- tai kaksilappeiselle pulpettikatollekin. Huonoina puolina ovat ainakin ikkunoiden vähyys ja/tai niiden toteuttaminen kattoikkunoina, sekä kalustamisen vaikeus. Yksi tämän ratkaisun hyvistä puolista on rakennusoikeudella keplotteleminen, eli alle 160 cm oleva osuus on mahdollista ottaa varastokäyttöön.

Neljäs vaihtoehto on ison kattoterassin rakentaminen. Vaikka pidämmekin nykyisen kerrostaloasuntomme kattoterassista, emme ole aivan vakuuttuneita, että sille olisi omakotitalossa kovin paljon käyttöä, kun pihalla on kuitenkin paljon kivempi oleskella.

Viimeinenä vaihtoehtona on osan ykköskerroksesta laittaminen erilliseen siipeen, kuten alla olevassa talossa:






















Tämän ratkaisun ongelmana on rakennusoikeuden loppuminen kesken, koska osa kellarin tiloista täytyisi siirtää ykköskerrokseen.

Tällä hetkellä ykkösvaihtoehtomme kerrosluvuksi on puolikellari + 1 + 1/2, mutta muutkaan vaihtoehdot, kuten kokokellari + 1, eivät ole poissuljettuja. Loppujen lopuksihan kaikki nämä kaavailut saattavat mennä kokonaan uusiksi sen jälkeen kun olemme istuneet arkkitehdin kanssa saman pöydän ääreen.

Tätä ennen täytyy kuitenkin päättää miten jaamme tilat kerrosten ja kerrosneliöiden kesken. Asia kuulostaa jälleen melko yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa neliöiden hahmottaminen on yllättävän hankalaa. Paljonko neliöitä tarvitaan vessaan jossa on suihkukoppi? Kuinka iso on toimiva keittiö? Onko 35 neliön olkkari riittävän iso sohvaryhmälle ja ruokapöydälle? Talotoimittajien kirjoista saa kyllä jonkinlaista osviittaa tyypillisistä huonekoista, mutta loppupeleissä meidän tarpeet ovat se mikä ratkaisee. Parhaaksi metodiksi onkin osoittatunut tämän hetkisen asunnon seinien mittaaminen ja näiden perusteella mielikuvitusmatkat uuteen kotiin. Näiden reissujen tuloksena olemme päätyneet seuraavanlaiseen hahmotelmaan:

Kellari
  • Varastotilaa 50 m2 :-)
  • Tekninen tila 6 m2
1. kerros
  • Olohuone + ruokailutila (samaa tilaa) 35 m2
  • Keittiö 10 m2
  • Eteinen 8 m2
  • Kodinhoitohuone 8 m2
  • Sauna 4 m2
  • Pesuhuone 4 m2 
  • WC 2 m2
2. kerros
  • Aula 7 m2
  • Aikuisten makuuhuone 13 m2
  • Lasten makuuhuone 10 m2
  • Vierashuone 10 m2
  • WC + suihkukaappi 4 m2
Rakennusoikeuteen laskettavia huoneneliöitä tulisi tällä suunnitelmalla yhteensä 115 m2, mikä tarkoittaa, että ulkoseiniin, väliseiniin, ja käytäviin jäisi jäljelle 25 m2. Kaiken järjen mukaan tuon pitäisi olla riittävästi, varsinkin kun ulkoseiniin lasketaan nykyään kokonaispaksuudesta vain 25 cm.  Myös yläkerran kokorajoite toteutuu, sillä 44/71 < 2/3.

4 kommenttia:

  1. Mitä teillä lukee kaavassa ja kuinka pakollista sen noudattaminen käytännössä teilläpäin on? Meillä lukee kaavassa AO 150 I 2/3 joka tarkoittaa että tontille tulee rakentaa 1,5-kerroksinen talo. Esimerkiksi 1-tasoratkaisu ei tällä merkinnällä ilman erillistä lupaa käy. Lisäksi meillä on ihan normaalisti määrätty talon sijainti (laatikko jonka sisälle talon tulee mahtua), katon malli, kattokaltevuus ja muita pikkujuttuja joista ei ilman erillistä lupaa voi poiketa. Meillä esimerkiksi talo tulee toisesta reunasta 16cm sen laatikon yli johon talon olisi pitänyt mahtua, ja tähän ylitykseen ollaan haettu lupa kahdelta naapurilta ja se on rakennusluvan yhteydessä käsitelty kaupungilla vähäisenä poikkeamana.. Ja tämä vähäinen poikkeama myös maksoi rakennusluvassa 60e.

    Onnea projektiin, jään seuraamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset!

      Kaavassa lukee II (2/3), eli rakentaa saa joko yksi- tai kaksikerroksisen talon. Kaavaselityksen mukaan "Murtoluku osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä tai alimmassa kerroksessa enintään käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kellareiden rakentaminen on kielletty niissä rakennuksissa, joissa kerrosalaltaan pienempi kerros on alapuolella. Ullakoiden rakentamista ei sallita niihin rakennuksiin, joissa kerrosalaltaan pienempi kerros on yläpuolella." Sitä kuinka pilkuntarkasti tuota 2/3 sääntöä tulkitaan Espoossa (tai ylipäänsä kaavaa) ei meillä ole mitään tietoa. Tietääkö joku?

      Muuten meidän kaava on siitä kiva, että siinä ei ole mitään rajoituksia esim. mainitsemillesi talon paikalle, kattomuodolle, talon värille, tms. Toki normaalit suojaetäisyydet tontin rajasta (4 m) ovat voimassa meidänkin tontille, mutta tontin sisällä nämäkin voidaan sopia hallinnanjakosopimuksen ja palomääräysten puitteissa.

      Poista
    2. No jopas on vapaata. :D Täällä tuota 4m etäisyyttä ei kyllä noudateta, vaan hyvin moni on joko saanut tai joutunut rakentamaan tontin rajaan kiinni. Koska naapuritalon on joskus saanut rakentaa lähelle rajaa, piti meille rakentaa paloseinä vaikka oman talon etäisyys rajasta onkin yli 4 metriä. Siitä tuli meille sitten kiva kuluerä..

      Poista
    3. Jep, meidänkin tapauksessamme törmätään palomääräyksiin, sillä on hyvin mahdollista, että etäisyys pohjoisen puoleiseen naapuriin tulee olemaan alle 8 m. Mikäli etäisyys on kuitenkin yli 4 m ja vähintään toinen rakentaa kivitalon, mitään sen kummempia palomuurirakenteita ei ilmeisesti tarvita (?) Ikkunoiden koko on tässä tapauksessa max 5 kpl 0.2 m2 pikkuikkunaa, tai sitten ikkunat voidaan tehdä palolasista joka maksaa yhden arvion mukaan n. 4-5 kertaa enemmän kuin normaali-ikkunat.

      Palomääräykset tulevat vastaan myös autokatoksen osalta jos se on alle 4 m tontin itärajasta. Tällöin autokatoksen sivuseinät ja päätyseinä pitää osastoida EI 30 luokkaan, mikä tarkoittaa, että kevyt puinen rakenne ei ole mahdollinen (?) Tämä pätee riippumatta siitä, kuinka lähellä itärajan naapurin talo todellisuudessa on, jos naapurilla on jäljellä rakennusoikeutta.

      Poista